Veropäätösten ratkaisutapa puntariin

KKK:lta jo eväät Suomen EU-puheenjohtajakaudelle



Elinkeinoelämän etuja valvova Keskuskauppakamari (KKK) odottaa, että Suomi EU:n puheenjohtajana edistää kaupan esteiden purkamista jäsenmaiden väliltä tiedossa olevien suurhankkeiden ohella.


KKK:n mielestä jäsenmaiden kansallisista tuista on päästävä nykyistä nopeammin irti ja verotuksen yhdenmukaistamista on nopeutettava sisämarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi.

KKK:n toimitusjohtaja Kari Jalas myönsi KKK:n kannanottoa esitellessään, että arkipäiväisinä ja teknisesti hankalina kysymyksinä sisämarkkinoiden toiminnan edistämisellä ei tehdä suuria otsikoita.

Yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta kaupan esteiden purkaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta EU voi onnistua päätehtävässään eli taloudellisen vaurauden lisäämisessä.

Järjestön EU-asiamies Pekka Impiö huomautti, että jäsenmaiden vapaata kauppaa hankaloittavia esteitä on erityisesti suurissa jäsenmaissa. Ne ovat Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita EU:ssa.

Hän kertoi, että laajan eurooppalaisen selvityksen mukaan yritykset pitivät yhä edelleen kaupan kolmanneksi suurimpana esteenä kansallisia valtiontukia. Tämän vuoksi Suomen toivotaan lähtevän rohkeasti liikkeelle valtiontukien vähentämiseksi.

Veroratkaisut kilpistyneet yksimielisyysvaatimukseen

Varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila huomautti, että verotuksen yhdenmukaistaminen on kilpistynyt siihen, että muutoksiin vaaditaan jäsenmaiden yksimielinen päätös.

KKK toivookin Suomen aloittavan poliittisella tasolla keskustelun siitä, voitaisiinko verotuksen yhtenäistämistä koskevassa linjauksissa siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.

Toiveena on myös sisämarkkinalain yksinkertaistaminen. Lisäksi KKK patistaa Suomea huolehtimaan siitä, että jo tehdyt sisämarkkinapäätökset vietäisiin kansalliseen lakiin. Tämä säännöstö takaa tavaroiden, kaupan ja ihmisten vapaan liikkumisen EU-maasta toiseen.

Aikainen lintu madon löytää

KKK:n johto perusteli kannanottonsa esittämistä jo nyt sillä, että Suomesta tulee EU:n puheenjohtajatroikan jäsen vuoden alussa ja se on hyvä paikka pistää Suomelle tärkeitä hankkeita liikkeelle ja hankkia niille muiden tuki.

Troikkaan kuuluvat kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajamaa sekä edellinen ja seuraava puheenjohtaja. Suomen puheenjohtajuus alkaa heinäkuun alussa. Muut troikan jäsenet ovat nyt puheenjohtajana toimiva Itävalta ja vuoden alussa tehtävät vastaanottava Saksa.

Kannanottoa luvattiin uudistaa, jos mm. EU:n maatalouspolitiikan uudistamisessa ratkaisut saadaan jo ennen Suomen puheenjohtajuutta.

Kannanotossaan KKK toivoo Suomen puheenjohtajana nostavan yhdeksi pääteemaksi myös pohjoisen ulottuvuuden muuttamisen kouriintuntuvaksi ohjelmaksi.

Nyt esimerkiksi erilaiset Venäjä-ohjelmat ovat EU:ssa jakautuneet pieniksi osiksi eikä EU:lla katsota olevan pitkäjänteistä Venäjä-politiikkaa.

KKK:n mielestä on tärkeää saada koko Eurooppa näkemään pohjoisen ulottuvuuden merkitys Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle.

Lisäksi KKK toivoo Suomen mm. edistävän EU-maiden talouspolitiikan koordinointia ja ottavan tiennäyttäjän roolin sähköisen kaupankäynnin edistäjänä.

Jalas: EU-puheenjohtajuus kansallisen näytön paikka

Toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta on tulossa "häikäisevän mielenkiintoinen", sillä Suomen kaudelle on siirtymässä poikkeuksellisen paljon suuria asioita.

Näihin kuuluvat mm. odotukset EU-maiden talouspolitiikan koordinoinnista Euroopan rahaliiton EMU:n päästessä liikkeelle, EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen, EU:n laajentumisneuvottelut ja uuden hallitusten välisen konferenssin HVK:n valmistelu. Muutokset EU:n peruskirjaan tehdään HVK:ssa.

Jalaksen mukaan näin mahtava asialista ei ole tavatonta, sillä järjestelmä johtaa asioiden kasautumiseen. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että päätökset siirtyvät siihen, kunnes ne on pakko tehdä.

Lisäksi hän korosti, että EU on vielä poliittisesti todella nuori järjestelmä, joka muuttuu koko ajan. Jalas ehti seurata 20 puheenjohtajan toimintaa ollessaan pitkään Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton TT:n EU-asiamies Brysselissä.

Kokemuksensa perusteella hän korostaa, että Suomen kuva EU:n puheenjohtajana puntaroidaan sen mukaan, miten hyvin Suomi onnistuu viemään eteenpäin yhteisiä asioita.

Jalaksen mukaan puheenjohtajuus onkin kansallisen näytön paikka, sillä puheenjohtajamaata katsotaan aina kokonaisuutena olipa vetovastuussa vasta tehtävänsä aloittanut hallitus tai jo pidempään hallitusvastuussa ollut kokoonpano.

Virkamiehet tärkeä sokkeli

Jalas muistutti, että kansallisten vaalien osuminen juuri ennen puheenjohtajakautta ei ole poikkeuksellista. Suomessa eduskuntavaalit ovat ensi keväänä.

Jalas ei katsonut voivansa kommentoida, millaisella kokemuksella tai kokoonpanolla EU-asioita olisi hoidettava. Hänen mielestään tärkeää on, että asiat on valmisteltu hyvin ja "sokkeli" asioiden hoitoon on kunnossa. Tällä hän viittasi virkamiehiin.

Vaikka ratkaisut EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta eli Agenda 2000:sta on tarkoitus saada aikaan jo Saksan puheenjohtajakaudella, harva on valmis lyömään vetoa tämän aikataulun puolesta.

Jos aikataulu ei pidä, suurin osa Suomen puheenjohtajakaudesta voikin Jalaksen mukaan mennä Agenda 2000:n ja EU:n uuden budjettikehyksen hiontaan. Tämä vain korostuu, koska vuoden jälkipuoliskolla varsinaista työaikaa on neljä ja puoli kuukautta. Elokuu on EU:n lomakuukausi ja joulupyhät vievät lopusta työpäiviä.

Suomen EU-puheenjohtajakauden mielenkiintoa lisää Jalaksen mukaan se, että EU:ssa on uusi parlamentti ja osa komission jäsenistä valmistautuu jättämään tehtävänsä.

STT-IA
30.11.1998


TALOUS -SIVULLE