 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Teollisuuden Koroma perustaisi Suomeen tietoteollisuuden tutkimuslaitoksenUosukainen: Äänestyksetkin tietoverkkoon
Teollisuuden nokkamies Johannes Koroma hämmästelee, mikseivät suomalaiset ole pystyneet luomaan ohjelmisto-osaamisesta merkittävää vientiteollisuutta. Onhan Suomi maailman johtavia maita tietotekniikan käytössä ja kehittämisessä.- Olemme siis pelkkiä renkiä turvautuessamme vain kansainväliseen ohjelmisto-osaamiseen, Koroma sanoi Tietotekniikkapäivillä Helsingissä. Lääkkeeksi Koroma ehdotti mm. tietoteollisuuden tutkimuslaitoksen perustamista. Sen keskeisenä ajatuksena voisi olla sellaisilla tutkimusalueilla toimiminen, jotka edistäisivät erityisesti pk-yritysten kehitysideoiden tuotteistamista ja kaupallistamista. Samassa tilaisuudessa eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok) korosti, kuinka tietotekniikka lisää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. - Eduskunnan palvelimelta löytyvät asiakirjat, käsittelytiedot, edustajien puheet ja edustajien omat kotisivut palautteen antamista varten, hän sanoi. Puhemies muistutti, että eduskunnan täysistunnon tapahtumat aletaan lähettää suorana lähetyksenä - äänenä ja kuvana - Internetiin. - Tänä päivänä kaikki tiedot ovat sähköisessä muodossa ja ne voidaan saada kansalaisten ulottuville verkkoon. Kehittyneet verkot mahdollistavat poliitikkojen ja valitsijoiden kohtaamisen sähköisessä virtuaalimaailmassa ja jopa äänestykset voitaisiin HST-korttien välillä tehdä verkossa, Uosukainen sanoi. HST tarkoittaa henkilön sähköistä tunnistamista. Maamme ensimmäinen sähköisesti varmennettu sopimus allekirjoitettiin maanantaina Helsingissä.
Kolmannes yhteisöistä varautunut heikosti vuoden 2000 muutoksiinKolmasosa yrityksistä, kunnista ja muun julkisen hallinnon yksiköistä on valmistautunut huonosti tai ei ollenkaan vuoden 2000 tietojärjestelmäongelmiin.Tietotekniikan liiton ja valiovarainministeriön teettämän selvityksen mukaan kahdeksan prosenttia organisaatioista ei ollut tehnyt lainkaan vuoden 2000 kartoitusta tietojärjestelmien osalta. Kunnista joka toiselta suunnitelma puuttuu. Selvityksen mukaan vain vajaalla viidenneksellä organisaatioista vuosi 2000 -kelpoiset ohjelmaversiot sopivat ilman muutoksia organisaation tekniseen ympäristöön. Viidelle prosentille uudet ohjelmaversiot vaativat kaiken uusimista ja 11 prosentille ne sopivat suurten muutosten jälkeen. Kysely tehtiin lokakuussa puhelimitse 500:lle eri toimialoja edustavien yritysten edustajille sekä 50 julkisen hallinnon ja 50 kunnan edustajalle. Useimmat vastaajat arvioivat, että vuosi 2000-projektin kustannukset ovat 10-30 prosenttia tietojenkäsittelyn kokonaisbudjetista.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE