Vasemmistovalta vaarantaa EU-talouden vakauden



Vasemmiston marssi hallitusvaltaan useissa EU-maissa uhkaa talouden vakautta ja Euroopan keskuspankin itsenäisyyttä. Varsinkin Ranskan ja Saksan hallitusten toimilla on suuri vaikutus koko EU:n talouskehitykselle. Mutta kovista puheista huolimatta saa jopa Saksan valtionvarainministeri Oskar Lafontaine ottaa lusikan kauniiseen käteen taloudellisten realiteettien takia.


Vasemmisto on nyt vahvoilla Euroopassa. Vasemmistolaiset puolueet ovat kokonaan tai osittain hallitusvastuussa peräti 13 EU-maassa, vain Espanja ja Irlanti ovat selvinneet näiden unelmatehtailijoiden hyökkäykseltä.

Lupaukset talouden uudistamisesta ja työttömyyden voittamisesta ovat olleet suuria. Pian alkaa olla aika lunastaa nämä lupaukset, mikä tulee olemaan vaikeaa. Työttömyys on EU-alueella korkea, keskimäärin 10 prosenttia. Toisin sanoen 16,8 miljoonaa työnhakijaa lampsii pitkin katuja kädet taskussa ja mieli täynnä kasvavaa kiukkua politiikkoja kohtaan.

Pussillinen vanhoja keinoja

Perinteisiä Euroopan vasemmiston keinoja taistelussa työttömyyttä vastaan ovat olleet valtion budjetin paisuttaminen ja ammattiliittojen hyvinvoinnin lisääminen yritysten ja vapaiden markkinoiden kustannuksella. Näin näyttää olevan asian laita nytkin.

Vasemmistohallitusten välillä on syntymässä yhteisymmärrystä kysyntää lisäävästä talouspolitiikasta, joka ei suuresti piittaa inflaatiosta tai budjettikurista. Joidenkin mielestä vyötä on kiristetty euro-kriteerien täyttämisen takia jo riittävästi ja nyt on aika taas pullistua.

Myös keskuspankkien olisi vasemmiston mielestä sopeuduttava tälläiseen politiikkaan. Saksan valtionvarainministeri Oskar Lafontaine on todennut, että keskuspankkien pitäisi antaa sama arvo työpaikoille kuin minkä ne antavat hintojen vakaudelle.

Erot vasemmistohallitusten välillä ovat toki suuria. Saksan ja Ranskan hallitukset vetävät vanhakantaisempaa vasemmistolaista linjaa, kun taas Englannin Tony Blair ja meidän Lipposemme edustavat keskitien kulkijoita. Lisäksi Saksassa liittokansleri Gerhard Schröder on uudistushenkisempi valtionvarainministeri Lafontaine.

Budjetteja haluttaisiin pullistaa

EMU-mailla on vakaussopimus, jonka tarkoituksena on pitää huolta hyvästä taloudenhoidosta myös jatkossa euro-alueen sisällä. Budjettialijäämille on asetettu 3 prosentin raja. Jos tuhlaukseen syyllistynyt hallitus ei kykene varoituksen jälkeen supistamaan alijäämää riittävästi, voivat toiset määrätä sille sakkoja.

Jää nähtäväksi, kuinka tämä tulee toimimaan käytännössä. Syvän taantuman iskiessä pyrkivät budjettialijäämät väkisinkin kasvamaan. Olisivatko vasemmistolaiset hallitukset tällöin halukkaita rankaisemaan toisiaan? Vakaussopimuksen järkevyyttä tosin epäilevät monet taloustuntijatkin, sillä valtiontalouden alijäämän supistaminen laman aikana tai ennen sen alkua pyrkii syventämään lamaa.

Esimerkiksi Italian valtionvarainministeri Carlo Azeglio Ciampi on toistellut vaatimusta vakaussopimuksen joustavammasta tulkinnasta. Viimeksi hän puhui talouden kehitykseen kytketyistä joustavuusrajoista tavatessaan Oskar Lafontainen ennen valtionvaraiministerien maanantaista Brysselin kokousta. Kokouksessa kuitenkin kaikki vakuuttelivat, että vakausopimusta tullaan noudattamaan.

Budjettien holtitonta paisuttamista ehkäisee lisäksi itsenäinen Euroopan keskuspankki. Jos kysyntä alkaa kasvaa nopeasti, keskuspankin on kiristettävä rahapolitiikkaansa pitääkseen inflaation aisoissa. Silloin korot nousevat ja euron vaihtokurssi vahvistuu. Seurauksena on kasvun hidastuminen ja viennin vaikeutuminen, eikä valtion varojen tuhlauksesta ole ollut mitään hyötyä.

Euroopan keskuspankin itsenäisyys vaarassa

On olemassa vaara, että vasemmistohallitusten finanssipolitiikka ja keskuspankin rahapolitiikka törmäävät yhteen. Siksi vasemmistolaiset haluaisivat saada myös keskuspankin noudattamaan vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Lafontaine on jo ehtinyt vaatimaan korkojen laskua ja esittänyt poliittisen neuvoa-antavan elimen perustamista keskuspankkia varten.

Lafontaine ja Ciampi painottivat tapaamisessaan ennen maanantain kokousta, että Euroopan hallitusten ja Euroopan keskuspankin välille tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä finanssi- ja rahapolitiikan yhdistämiseksi kasvun kiihdyttämistä ja työpaikkojen luomista varten.

Myös Ranskan valtionvarainministeri Dominique Strauss-Kahn on puhunut poliittisen vastapainon luomisesta Euroopan keskuspankille. Ranskalaisten mielestä keskuspankki pitäisi saada avoimemmaksi ja paremmin vastuuseen tekosistaan.

Onkin totta, että Euroopan keskuspankista on tulossa hyvin itsenäinen. Jos pankkia ei saa mitenkään mistään vastuuseen eikä sen toimista saa mitään tietoja, pankki saattaa menettää sekä suuren yleisön että politiikkojen luottamuksen. Silloin sen itsenäisyys voi muuttua sen heikkoudeksi.

Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala julisti viime viime maanantaina Wienissä järjestetyssä rahoitusseminaarissa, että Euroopan keskuspankin ja siihen kuuluvien keskuspankkien itsenäisyys on olemassaoleva tosiasia, jota on käytännössä mahdoton enää muuttaa.

Vanhala mukaan Euroopan keskuspankin uskottavuutta ei pitäisi horjuttaa poliittisilla lausunnoilla. Pankki ei tällöin kykene hintavakautta laajempien talouspoliittisten tavoitteiden edistämiseen. Euroopan keskuspankki ei Vanhalan mielestä vahdi yksisilmäisesti inflaatiota, vaan kiinnittää huomiota myös laajempiin kehityslinjoihin.

Taikasanoina valuuttasäännöstely ja yhdenmukaistaminen

Lafontaine on esittänyt maailmantalouden vakauden nimissä euron vaihtokurssin lukitsemista tietyllä vaihteluvälillä dollariin ja jeniin nähden. Tällä tavalla toki "kätevästi" estettäisiin euron vahvistuminen liikaa ja suojeltaisiin vientialojen työpaikkoja Euroopassa, mutta samalla vaikeutuisi Euroopan keskuspankin päätehtävä, hintavakauden säilyttäminen.

Vanhala mielestä keskuspankit joutuisivat toivottoman tehtävän eteen pyrkiessään ohjailemaan valuuttamarkkinoita. Hänen mukaansa kelluva valuuttakurssi on euro-alueelle tärkeä makrotaloudellisen turvallisuuden ja hintavakauden vaalimisen kannalta. Lisäksi se antaa sopeutumisvaraa.

Valtionvarainministerien kokouksessa Lafontaine puhui veroparatiisien sulkemisesta ja yritysverotuksen yhdenmukaistamisesta. EU:n vasemmistopuolueiden lokakuussa pidetyssä kokouksessa sovitussa asiakirjassa puhutaan tarpeesta välttää haitallista verokilpailua jäsenvaltioiden kesken.

Englannin valtionvarainministerin Gordon Brown oli Lafontainen kanssa jyrkästi eri mieltä. Hän varoitti Englannin käyttävän tarvittaessa veto-oikeuttaan. Hänen sanoi, että Englannin veropolitiikka päätetään Englannissa eikä Euroopassa. Työpaikkoja ei luoda nostamalla veroja, vaan laskemalla niitä.

Kaasun painaminen ei auta, jos vaihdelaatikko on rikki

Vasemmistolaisten ehdotuksissa työttömyyden poistamiseksi on yleensä vikana se, että ne eivät poista työttömyyden perimmäisiä syitä. Nämä syyt ovat Euroopassa rakenteellisia.

Palkat joustavat vähän, työnantajamaksut ovat korkeat ja työvoima liikkuu perin kehnosti. Sosiaalitukijärjestelmät kohdentuvat huonosti ja ovat kalliita. Virallisia ja epävirallisia kilpailuesteitä on vielä monilla markkinoilla, ja rahoitusmarkkinatkin voisivat olla paremmat.

EU-alueella on nähty viime vuosina aika mukavaakin talouskasvua. Raha- ja finanssipolitiikka on ollut kiristyksistä huolimatta löysähköä, reaalikorot ovat alhaisemmat kuin Yhdysvalloissa ja useimpien maiden budjetit ovat olleet alijäämäisiä, mutta työttömien määrä on silti edelleen hirmuinen.

Oskar Lafontainen johdolla Euroopan vasemmistolaiset vaativat nyt talouskasvun kiihdyttämistä kysyntää lisäämällä ja korkoja laskemalla. Näin saadaan työttömyyttä ehkä jonkin verran alennettua, mutta ei paljon eikä pysyvästi.

HEIKKI JANTUNEN
27.11.1998

(Lähteet: STT, The Financial Times, The Economist)


TALOUS -SIVULLE