 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ympäristöteknologian kysyntä huimassa kasvussa - Itä-Euroopassa miljardimarkkinat
Ympäristöteknologian markkinat ovat huimassa kasvussa maailmalla. Esimerkiksi Kioton ilmastosopimuksen toteuttaminen kasvattaa jatkossa tuntuvasti alan investointeja ja vaatii myös uuden teknologian kehittämistä.Suomalaisten kannalta erityisen kiinnostavia ovat lähivuosina EU:n jäseneksi pyrkivät Itä-Euroopan maat. Niiden on arvioitu tarvitsevan noin 700 miljardin markan ympäristöinvestoinnit, jotta ne täyttävät EU-direktiivien vaatiman tason esimerkiksi ilman- ja vesiensuojelussa. Ympäristöalan näkymiä pohdittiin keskiviikkona Espoossa alkaneessa Otaeco-tapahtumassa, johon osallistuu satoja alan koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita ja yrityksiä. Tilaisuuden avannut kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki totesi, että Suomen viennistä erilaisten ympäristötuotteiden ja -palveluiden osuus on jo yli 25 miljardia markkaa ja sen uskotaan moninkertaistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. - Ympäristöosaaminen on yksi Suomen tulevaisuuden menestystekijöistä, jonka kehittämiseen on jatkuvasti panostettava, Kalliomäki sanoi. Jo nyt merkittävä osa esimerkiksi Tekesin ja Suomen Akatemian lisärahoituksesta suuntautuu ympäristöalan tutkimukseen. Ympäristöministeriö ja Tekes aloittivat keväällä mm. laajan ympäristöklusterin tutkimusohjelman, jonka hankkeet yltävät maataloudesta perusmetalliteollisuuteen.
Lakien muutos lisää kysyntääArviot ympäristöalan markkinoiden kehityksestä vaihtelevat sen mukaan, mitä kaikkea kulloinkin lasketaan mukaan. Yhteistä ennusteille on se, että kaikissa kasvun odotetaan olevan todella kovaa.- Tämä vuonna ympäristöteknologian maailmanmarkkinoiden volyymi on hieman yli 2 400 miljardia markkaa. Vuonna 2000 sen ennustetaan olevan 2 800 miljardia ja vuonna 2005 jo yli 3 500 miljardia markkaa, ylitarkastaja Mervi Salminen kauppa- ja teollisuusministeriöstä kertoi Otaeco-tapahtumassa. Kovista kasvuodotuksista huolimatta alalle ei ole vielä syntynyt kovin monta todella hyvin menestyvää yritystä. Ympäristönsuojelun edelläkävijämaihin kuuluvassa Saksassa jätteiden kierrätyksestä on kuitenkin jo tullut kannattavaa liiketoimintaa, ja Yhdysvalloissa ja Ranskassa luomutuotteiden kysyntä kasvaa kaksinumeroisin luvuin. Salminen huomautti, että usein sekoitetaan kysyntäpotentiaali eli ympäristönsuojelutoimenpiteiden tarve ja realistinen arvio investointien toteuttamisesta. Ympäristöteknologiaan investoidaan usein vasta sitten, kun lainsäädäntö siihen pakottaa. Rahoituksen puute taas on usein ongelmana juuri niissä maissa, joissa ympäristöongelmat ovat kaikkein pahimpia. Esimerkiksi Venäjällä ympäristöteknologialle olisi suunnattomasti kysyntää, jos vain maksaja löytyisi. Sitä, miten Aasian talouskriisi vaikuttaa ympäristöteknologian kysyntään, on Salmisen mukaan vielä vaikea ennakoida. Toistaiseksi Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat eivät talousvaikeuksista huolimatta ole luopuneet ympäristöohjelmistaan, hän sanoi.
Metsä- ja energia-ala kehityksen kärjessäOtaecossa todettiin, että suomalaisen metsäteollisuuden ja energia-alan kehittämät ympäristöratkaisut ovat jo nyt kansainvälistä huipputasoa. Suomessa on vahvaa osaamista myös vesialalla, jätehuollossa ja mittaustekniikassa.Ympäristöystävällisyys on havaittu myyntivaltiksi monella alalla: esimerkiksi Neste kehittää ja markkinoi yhä puhtaampia polttoaineita ja Kone ekohissiä. Kolme vuotta sitten mietintönsä jättänyt ekovientitoimikunta arvioi Suomella olevan hyvät mahdollisuudet kehittää myös elintarvikkeiden luomutuotannosta, matkailusta ja puurakentamisesta erittäin kilpailukykyisiä ekotuotteita. Ympäristöteknologian markkinat ovat kuitenkin hyvin hajanaiset, tiukasti kilpaillut ja eri tahtiin etenevät. Alan edelläkävijämaissa kuten Saksassa ollaan siirtymässä perinteisistä ns. piipunpääratkaisuista integroituihin ratkaisuihin, joissa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon koko laitoksen tuotannossa. Muualla maailmassa ympäristönsuojelua hoidetaan yhä lähinnä piipunpäämalleilla eli pistämällä puhdistin siihen, mistä jätteet tulevat ulos. - Perinteinen ympäristöteknologia merkitsee aina lisäkustannuksia, mutta modernit ratkaisut voivat johtaa säästöihin, Salminen huomautti.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE