Liian laaja pohja johtaa epätoivottaviin ilmiöihin

Aho torjuu kolmen suuren hallituksen


Keskustan puheenjohtaja Esko Aho ei pidä kolmen suuren puolueen yhteishallitusta ensisijaisena vaihtoehtona vaalien jälkeen. Ahon mukaan kuluva vaalikausi on osoittanut, että liian laaja pohja johtaa parlamentaarisen menon vääristymiin. Syntyy mielikuva siitä, että enemmistö on oikeassa.

Aho otti esimerkiksi EMU-ratkaisun, joka tehtiin tiedonannon pohjalta. Jos hallitusrintama olisi ollut kapeampi, hallituksen olisi pitänyt Ahon mukaan suhtautua nöyremmin kansalaismielipiteeseen ja opposition näkemyksiin.

Aho pohti vaalien jälkeisiä yhteistyökuvioita keskustan tiistaina Helsingissä päättyneen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä.

Hän huomautti, etteivät keskusta ja SDP ole edes käyneet yhteisiä hallitusneuvotteluja sitten vuoden 1983. Se ei ole Ahon mukaan ollut hyväksi Suomen kannalta.

Omaa hallitustaan vuonna 1991 muodostaessaan Aho kaavaili kolmen suuren puolueen koalitiota, mutta SDP jättäytyi neuvotteluista sivuun. Lipposen hallitusta koottaessa ei puolestaan keskustaa haluttu Ahon mukaan samaan pöytään.

Vaalitulos määrää myös hallituspohjan

Maanantaina sekä Aho että ryhmän puheenjohtaja Aapo Saari arvostelivat kovin sanoin kokoomuksen toimintaa. He kuitenkin kiistivät tavoittelevansa punamultaa eli keskustan ja SDP:n hallitusyhteistyötä. Vaalituloksella on ratkaiseva merkitys.

Aho korosti myös tiistaina, ettei yksittäisistä asioista voi vetää johtopäätöksiä puolueiden suhtautumisesta toisiinsa. Erimielisyydet kokoomuksen kanssa eivät koske mitään maata kaatavia suuria linjakysymyksiä.

Natura hoidettiin Ahon mukaan huonosti, mikä aiheuttaa hyvin suurta levottomuutta. Keskusta vastustaa myös eduskuntavaalien siirtohanketta, jollaiseksi Aho tulkitsi kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön asiaa koskevan esityksen.

Kolmantena kysymyksenä Aho mainitsi suhtautumisen taloudelliseen tulevaisuuteen.
- Ei pitäisi olla liian varma siitä, että kaikki hyvä toteutuu toivotulla tavalla. Emme pidä viisaana sitä, että Suomen taloutta rakennetaan vain yhden kortin eli talouskasvun varaan, Aho huomautti.

Rakenteelliset ongelmat ovat edelleen jäljellä

Keskustan eduskuntaryhmä hyväksyi tiistaina poliittisen kannanoton, jossa toistetaan hallitukselle suunnatut moitteet rakenteellisten uudistusten laiminlyömisestä.

Keskustan näkemyksen mukaan Paavo Lipposen (SDP) hallitus sai perinnökseen Euroopan nopeimmin kasvavan kansantalouden.

Julkisen talouden ongelmat eivät ole kuitenkaan hävinneet mihinkään. Valtio on siirtänyt vastuitaan kuntien kannettaviksi ja heikentänyt siten myös kuntien asemaa ja peruspalveluja.

Hallituksen epäonnistuminen työttömyyden puolittamisessa nimetään suurimmaksi syyksi budjetin rakenteelliseen alijäämään ja kireään verotukseen. Budjettileikkaukset ovat aiheuttaneet sekä yhteiskunnallista eriarvoisuutta että työttömyyttä.

Talousarvio ei keskustan mielestä vastaa millään tavoin tulevaisuuden haasteisiin, kuten talouskasvun hidastumiseen ja verotuksen harmonisoinnin aiheuttamiin menestyksiin. EMU:ssa valtion finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan roolit korostuvat selvästi nykyisestä.

Porrastettu vähennys

Keskusta tarjoaa kannanotossaan lääkkeeksi työreformia, kuntasopimusta, perheiden ja lasten ottamista huomioon päätöksenteossa sekä alueellisen kehityksen tasapainottamista.

Verotusta tulisi ryhmän mielestä uudistaa Norjan mallin mukaisilla henkilökohtaisilla verokannustimilla, kuten esimerkiksi valtion tuloverosta tehtävällä alueellisesti porrastetulla vähennyksellä. Näin kannustettaisiin koulutettuja ihmisiä sijoittumaan tasaisemmin koko maahan.

Suurimman oppositiopuolueen eduskuntaryhmä arvioi Lipposen hallituksen jättävän jälkeensä Suomen, jolla ehkä keskimääräisesti ottaen näyttää menevän hyvin. Elävässä elämässä se on kuitenkin suurtyöttömyyden, rajun muuttoliikkeen ja pahan kahtiajakautumisen ruhjoma maa.

STT-IA
28.8.1998

POLITIIKKA -SIVULLE