Lähialueyhteistyö yksiin puihin
Suomi on mukana tukemassa lähialueyhteistyötä yli 20 kansainvälisessä hankkeessa. Kansainvälisen rahoituksen osuus on niissä yli 15 miljardia markkaa. Lahja-apua Suomi antoi viime vuonna noin 2,4 miljardia markkaa, luottoja yli miljardin ja takuita liki miljardi markkaa.Viime vuonna rahaa käytettiin eniten ympäristöinvestointeihin ja taloudellisen yhteistyön edistämiseen. Viime vuosi oli myös ensimmäinen, josta on kyetty tekemään kokonaisvaltainen selvitys. Työssä ovat mukana kaikki ministeriöt, lukuisat keskusvirastot sekä niiden lisäksi paikallisia ja alueellisia järjestöjä ja viranomaisia sekä asiantuntijaorganisaatioita. Toiminnan yleishallinnosta ja koordinoinnista päättää ulkoministeriön kauppapoliittinen osasto ja suuntaviivoista pääministerin johtama ministerivaliokunta. Lähialueyhteistyön pitkän aikavälin ohjelmointi alkoi viime vuonna. Sen ansiosta voidaan toiminnan suunnittelukausi ulottaa jo vuoteen 2001 saakka, toteaa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrback tuoreen vuosikatsauksen alussa. Hänen mukaansa on tavoitteena päästä hankkeissa suurempiin kokonaisuuksiin ja kestäviin kehitysvaikutuksiin, jotka ovat mahdollisimman pitkälle sekä Suomen että kohdemaiden etujen mukaisia. - Suomen voimakkaasti panostama pohjoisen ulottuvuuden aloite tarjoaa runsain mitoin haasteita ja mahdollisuuksia lähialueyhteistyön tehostamiselle, Norrback sanoo. Vuosikymmenen tuki yli 5 miljardiaSuomen lähialueyhteistyöhön on vuoden 1990 jälkeen käytetty runsaat viisi miljardia markkaa. Tärkeimmät avunsaajat ovat olleet Venäjältä Muurmanskin alue, Karjalan tasavalta, Leningradin alue ja Pietarin kaupunki.Näiden lisäksi yhteistyö Baltian maiden kanssa on ollut erittäin kiinteää koko niiden itsenäisyyden ajan. Yhteistyöstä Venäjän kanssa sovittiin vuonna 1992. Ensimmäisen viiden vuoden aikana on Suomi sijoittanut hankkeisiin 540 milj. markkaa. Päätökseen on saatettu yli 400 hanketta ja toteutusvaiheessa oli viime vuonna 170 hanketta. Merkittävimmät kohteet ovat olleet Pietarin vesihuollon kehittäminen sekä kaupungin historiallisen keskustan perusrakenteet. Baltian maiden muutosprosessia Suomi on tukenut 1,2 miljardilla markalla. Lahja-avun osuus on puoli miljardia. Keskeinen yhteistyömaa on ollut Viro, mutta erityisesti viime vuonna lisättiin Latvialle ja Liettualle annettavan tuen suhteellista osuutta. Luontoalueista poliisikoulutukseenVirossa keskeisiä hankkeita ovat olleet Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa yhteisvoimin toteutetut jäte- ja vesihuoltoprojektit.Maailmanpankin kanssa on huolehdittu mm. Haapsalun ja Matsalun lintulahtien suojeluhankkeista. Sisäisen turvallisuuden alalla on yhteistyö Viron poliisin kanssa jatkuvasti kiinteytynyt. Latviassa lahja-avusta kaksi kolmannesta on kohdennettu ympäristön parantamiseen. Suurimmat kohteet ovat olleet Liepajan ympäristöhanke sekä Riian vesi- ja viemäröintihanke. Viime vuonna nousi rajavartiotoiminnan ja sisäisen turvallisuuden tukemisyhteistyö uudelle tasolle. Liettuassa Suomi on osallistunut Ignalinan ydinvoimalan turvallisuuden parantamiseen sekä vesihuolto- ja ympäristöhankkeisiin. Myös Liettuan maatalouden kehittäminen on yhteistyössä näyttävästi esillä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE