Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Yle: Poliisi arvostetuin instituutio, politiikka pohjamudissa

Suomalaiset pitävät poliisia arvossa yli yhteiskunnan muiden instituutioiden, käy ilmi Yleisradion TV-uutisten teettämästä mielipidemittauksesta.

Sunnuntai-iltana julkaistun mittauksen mukaan poliisin ohella arvoa annetaan paljon koululaitokselle ja yliopistolaitokselle. Sen sijaan poliittisten instituutioiden arvostus on pohjamudissa. Lähes joka kolmas suomalainen ei arvosta lainkaan poliittisia puolueita.

Taloustutkimus haastatteli TV-uutisten toimeksiannosta elokuun alkupuolella tuhatta henkilöä eri puolilla maata. Heille annettiin eri instituutioiden kohdalla vaihtoehdoiksi vastata, arvostaako erittäin paljon, melko paljon, ei osaa sanoa, arvostaa melko vähän tai ei arvosta lainkaan.

Poliisia arvosti erittäin paljon 43 prosenttia vastanneista. Kun mukaan lasketaan melko paljon poliisia arvostavat, on mukana jo yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Koululaitosta arvostaa erittäin paljon 35 prosenttia vastaajista, mutta yhteensä arvoa antaa sillekin yhdeksän kymmenestä.

Arvostuksen kärkipäässä ovat myös yliopistolaitos, puolustusvoimat, pelastusarmeija, Yleisradio, oikeuslaitos kokonaisuudessaan ja Suomen Tietotoimisto. Niitä arvostaa yli 70 prosenttia vastanneista.

Korkeimman oikeuden arvostus on alle oikeuslaitoksen yleisen arvostuksen, mutta arvoa sille antaa kuitenkin kaksi kolmesta suomalaisesta. Samaan lukuun pääsevät myös presidentti ja kirkko sekä lähelle myös Suomen Pankki.

Ammattiyhdistysliikettä, syyttäjälaitosta, valtionyhtiöitä ja valtiovarainministeriöitä arvostaa vielä yli puolet vastanneista. Lehdistö ja pankit jäävät 50 prosenttiin ja vakuutusyhtiöt työvoimaviranomaiset, eduskunta, hallitus, oman kunnan kunnallishallinto ja veroviranomaiset senkin alle.

Euroopan unionia arvostaa erittäin paljon kuusi prosenttia ja melko paljon 29 prosenttia. Hännänhuippuna ovat poliittiset puolueet, joita arvostaa erittäin paljon kaksi prosenttia ja melko paljon 15 prosenttia. Peräti 30 prosenttia sanoo, ettei arvosta poliittisia puolueita lainkaan.


Andersson toivoo Lipposesta seuraavaakin pääministeriä

Kulttuuriministerin tehtävät jättävä Claes Andersson (vasl) toivoo seuraavankin hallituksen pääministeriksi Paavo Lipposta (SDP) tai jotakin muuta sosialidemokraattia.

Kymen Sanomien sunnuntaina julkaisemassa haastattelussa Andersson sanoo, että kokoomuksen Sauli Niinistö pääministerinä tuntuisi aika vaikealta ajatukselta. Keskustan Esko Ahon hallitusajan jäljet taas ovat "aika pelottavat".

Andersson myöntää, että siirtyminen syrjään hallituksesta vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valitun Suvi-Anne Siimeksen tieltä "jurppii" häntä.

- Olisin halunnut viedä päätökseen tiettyjä asioita,mutta onhan täällä hyvät virkamiehet, joten ei kai sota ole yhdestä miehestä kiinni, ministerin tehtävät ensi perjantaina jättävä Andersson sanoo.

Omasta poliittisesta tulevaisuudestaan Andersson ei ole vielä tehnyt ratkaisua.Hän miettii edelleen, asettuako kansanedustajaehdokkaaksi.


Kalliomäki: Perusvoimaratkaisuun ydinvoimaa ja maakaasua

Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (SDP) sisällyttäisi seuraavaan perusvoimapakettiin sekä ydinvoiman että maakaasun. Edessä on hyvinkin sellainen päätöspöytä, että molempia ratkaisuja tarvitaan, Kalliomäki toteaa Aamulehden, Turun Sanomien ja Savon Sanomien haastattelussa.

Kalliomäen mukaan perusvoimaratkaisussa painotetaan myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Etusijalla on puu, mutta jatkossa myös tuulivoiman osuutta kasvatetaan tuntuvasti.

Kalliomäki on jo pitkään peräänkuuluttanut asiallista energiapoliittista keskustelua. Siihen näyttäisi tarjoutuvan hyvä tilaisuus syksyllä, sillä useita tärkeitä energiaselvityksiä on valmistumassa.


SDP odottaa Ahtisaaren kantaa presidenttiehdokkuuteen alkuvuodesta

SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen odottaa, että presidentti Martti Ahtisaari ilmoittaisi alkuvuodesta kantansa presidenttiehdokkuuteensa.

Laitinen sanoo sanomalehti Etelä-Saimaan haastattelussa sunnuntaina, että Ahtisaaren vastaus olisi saatava helmi-maaliskuussa. Näin tieto mahdollisesta ehdokkuudesta olisi käytössä jo ennen eduskuntavaaleja.

Laitisen mukaan aikataulu pitää laskea niin, että SDP ehtii järjestää hyvissä ajoin ennen toukokuista puoluekokousta oman esivaalin, ellei Ahtisaari asetu presidenttiehdokkaaksi toiselle kaudelle.


SKP:n perustamisesta 80 vuotta

Suomen kommunistisen puolueen perustamisesta tuli lauantaina kuluneeksi 80 vuotta. Lopetetun puolueen jälkeen perustettu nykyinen SKP vaati vuosipäivänä julkistamassaan lausumassa, että Suomeen pitäisi perustaa eräänlainen totuuskomissio selvittämään valtiollisten ja mm. työnantajajärjestöjen sekä SDP:n piirissä toimineiden salaisten organisaatioiden kommunisteja vastaan käymää ajojahtia.

Lausumassa huomautetaan, että SKP joutui toimimaan pitkään kiellettynä ja vainottuna sekä kärsimään raskaasti myös stalinilaisesta terrorista.


Virrankoski patistaa Ahoa ja Väyrystä yhteistyöhön

Keskustan europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski patistaa keskustan puheenjohtaja Esko Ahoa ja europarlamentaarikko Paavo Väyrystä yhteistyöhön. Virrankoski sanoi lauantaina Pudasjärvellä, että Ahon ja Väyrysen yhteistyökyvyttömyys on omiaan heikentämään keskustan mahdollisuuksia menestyä tulevissa vaaleissa.

Presidentinvaalit keskusta voi Virrankosken mielestä voittaa vain Ahon ja Väyrysen yhteistyön kautta. He ovat myös keskustan selkeät vaihtoehdot.

- Keskustalaisten päättämättömyys presidentinvaalien ehdokasasettelun osalta on synnyttänyt tahatonta komiikkaa keskustan päämääristä ja kyvystä tehdä uskottavaa politiikkaa, Virrankoski sanoi.

Koonnut: IA
31.8.1998


POLITIIKKA -SIVULLE