Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiVasemmistoliiton Korhonen: Uusi hallitus työaikaa lyhentämäänVasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen esittää, että vaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus lähtisi ajamaan työajan lyhentämistä. Korhosen mielestä seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi kirjata työajan lyhentämiseen tähtäävä linjanveto.Eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Tampereella torstaina puhunut Korhonen vetosi myös työmarkkinajärjestöihin, jotta työn jakamiseksi tehdyt avaukset saisivat jatkoa. Hän toivoi, että työnantajat tarttuisivat työntekijäpuolen aloitteisiin. - Työmarkkinaosapuolilla on runsas vuosi aikaa neuvotella työaikakysymyksestä ja etsiä kullekin alalle ja yritystyypille sovelias ja myös työntekijöitä tyydyttävä ratkaisu, hän sanoi. Korhonen puuttui myös maakuntavaltuustojen vaalitapaan, jota hänen mielestään pitäisi muuttaa. Korhosen mielestä keskustalla on niissä nyt selvä yliedustus. - Mikäli halutaan, että EU-rahojen jaosta ei tule liiaksi yhden puolueen rahanjakoa, vaan että maakunnan koko väestö on tasapuolisesti edustettuna, on välttämätöntä puuttua valintapaan, Korhonen sanoi.
Pohjois-Karjalassa demarit ja Vasemmistoliitto vaaliliittoonSDP:n Pohjois-Karjalan piiri hyväksyi vaaliliiton Vasemmistoliiton kanssa keskiviikkona pitämässä ylimääräisessä kokouksessaan. Demareiden osalta vaaliliiton siunaa puolueen hallitus torstaina. Esittämänsä vaaliliiton Vasemmistoliiton Pohjois-Karjalan piiri hyväksyy myöhemmin.Solmittava vaaliliitto on historiallinen. Demarit eivät ole aikaisemmin olleet vaaliliitossa Vasemmistoliiton tai olleet koskaan sen edeltäjän Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kanssa. Piirijärjestö hyväksyi vaaliliiton yksimielisesti. Puolenkymmentä kokousedustajaa vastusti asiaa mutta ei vienyt sitä viralliseen äänestykseen. Piirin toiminnanjohtajan Reijo Jeskasen mukaan vaaliliitossa sdp asettaa 11 ehdokasta ja Vasemmistoliitto kolme, jotka edustavat kumpaakin sukupuolta. Kokoukseen osallistui myös SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen. Hän toivoi kokouksen päättävän vaaliliitosta mahdollisimman yksimielisesti puoleen tai toiseen. Hän arvioi puoluehallituksen suhtautuvan piirin päättämään vaaliliittoon myönteisesti.
Keskustan ja kokoomuksen opiskelijaliitot: Päätösvalta palautettava korporaatioilta eduskunnalleKeskustan opiskelijaliitto ja kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta näyttävät haikailevan keskustaa ja kokoomusta samaan hallitukseen. Tähän viittaa se, että keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Mika Rossi ja Tuhatkunnan puheenjohtaja Tatu Rauhamäki antoivat keskiviikkona yhteisen kannanoton tulevista hallituskuvioista.Näiden opiskelijajohtajien mielestä on välttämätöntä, että seuraavien vaalien jälkeen muodostetaan hallitus, joka on valmis radikaaleihinkin yhteiskuntapoliittisiin uudistuksiin. Keskeistä uudistuksissa on heidän mielestään murtaa se "asenteiden ja rakenteiden pato, joka on estänyt vuosikymmenet suomalaisen yhteiskunnan tervettä kehitystä". - Suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteeksi on liiaksi noussut saavutetuissa eduissa roikkuminen, josta yhteiskunnalle kaatuva taloudellinen rasite on jo kohonnut kestämättömäksi, mainitaan kannanotossa. Rossin ja Rauhamäen arvostelun kohteena on selvästi ammattiyhdistysliike. He korostavat, että hallituksen ohjelman tulee olla määrätietoinen kokoelma keinoja, joilla "rakenteisiinsa tukehtunut korporaatioyhteiskunta" ravistellaan terveelle pohjalle. Opiskelijajohtajat myöntävät, että lähtökohtana on yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen kanssa. He kuitenkin muistuttavat kannanotossaan, että asenteellinen muutosvastarinta tulee olla murrettavissa.
Viime aikojen keskustelu ammattiyhdistysliikkeen
vaalirahoituksesta vasemmistopuolueille on Rossin ja
Rauhamäen mielestä esimerkki demokratialle vieraasta
epäterveestä toiminnasta.
EU-parlamentti yrittää sopia kulukorvauksistaan syksylläEU-parlamentti yrittää saada uuden matka- ja kulukorvausjärjestelmänsä hyväksyttyä jo tänä syksynä, ilmoitti parlamentin kvestoreihin kuuluva Pertti Paasio (SDP) maanantaina.Paasion mukaan ehdotusta viimeistellään parhaillaan ja täysistunto voisi ottaa siihen kantaa toisessa lokakuun täysistunnoista. Tavoite on, että uudet säännöt olisi hyväksytty ennen Wienin huippukokousta joulukuussa. EU:n tilintarkastustuomioistuin arvosteli parlamentin matkakorvauksia äskettäin, koska se voi tuottaa edustajille korvauksia, jotka ylittävät kalleimman lentolipun hinnan.
Maksettavat korvaukset perustuvat matkustettuun
kilometrimäärään, mikä suosii kaukaa matkustavia edustajia.
Brittiläinen labouria edustava EU-parlamentaarikko Gary Titley
totesi, ettei järjestelmä voi jatkua nykyisellä tolallaan - tilalle
on saatava avoin ja läpinäkyvä tapa korvata edustajien kulut. Titley huomautti, ettei nykyinen parjattu korvausjärjestelmä ole kattava; EU-parlamentin jäsenet joutuvat kustantamaan kaikki kotimaan sisäiset matkansa itse. Uuden järjestelmän on tarkoitus korvata todelliset matkakustannukset, kotimaan matkat mukaanluettuna.
Palkka- ja korvausjärjestelmän sekavuutta lisää se, että
parlamentin jäsenten palkka määräytyy maan kansallisen
parlamentin palkkatason mukaan, Titley huomautti. Suomalaisten edustajien palkka sijoittuu keskiarvon huonommalle puolelle. Titley ei kuitenkaan pitänyt todennäköisenä, että parlamentin jäsenille voitaisiin sopia yksi yhtenäinen palkkataso.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE