Ruotsin ja Saksan vaalikampanjat käynnistyivät - Oikeistopuolueilla eri lähtökohdat, mutta samankaltaiset tavoitteet


Ruotsalaiset ja saksalaiset käyvät uurnille syyskuun lopulla viikon välein. Vaalitaistelu on alkanut jo kummassakin maassa. Kokoomuksen veljespuolueet käyvät vaaleihin samanlaisin painotuksin, mutta erilaisista lähtökohdista.

Ruotsin valtiopäivävaalien varsinainen äänestyspäivä on 20. syyskuuta. Ulkomailla ennakkoäänestys järjestetään jo 27. elokuuta ja postiäänestys alkaa syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Toisin kuin saksalainen veljespuolue, Ruotsin Moderata Samlingspartiet käy vaaleihin haastajana ja oppositiosta. Puolueen vaalitavoitteiston – Valmanifestin – keskeisiä sanoja ovat uudistus, mahdollisuus, avoimuus ja turvallisuus.

Jokseenkin mahtipontisestikin puolue pyytää äänestäjiltä valtakirjaa "neljän vuoden uudistukselle sekä mahdollisuudelle nostaa Ruotsi Euroopan kärkeen uuden vuosituhannen, uuden vuosisadan uudella vuosikymmenellä".

Moderaattien mielestä vaaleissa valitaan taakse vilkuilevan traditionalismin ja eteenpäin suuntaavan uudistuksen välillä. Kyse on moderaattien mukaan siitä pidetäänkö yllä "menneisyyden ratkaisuja tämän päivän ja huomisen yhteiskuntaan soveltavaa avustusvaltiota" vai rakennetaanko "hyvinvointiyhteiskuntaa, joka hyväksyy uudistuksen ja uskaltaa muutoksen".

Euroopan ajanmukaisin talous

Moderaatit haluavat rakentaa Ruotsista jo ensi vuosikymmenellä Euroopan ajanmukaisimman ja virtaviivaisimman talouden. Puolue haluaa alentaa yritystoimintaa jarruttavaa verotusta, karsia uusien yritysten perustamisen sääntelyä ja helpottaa yritysperustantaa.

Avoimesti puolue liputtaa Ruotsin EMU-jäsenyyden puolesta: "Haluamme, että euro tulee Ruotsiin mahdollisimman nopeasti", puolue vaatii vaalimanifestissaan.

Suomalaisittain tutulta kuulostaa tavoite valtionvelan supistamisesta. Moderaattien mielestä velka olisi viimeistään vuonna 2002 painettava alle 60 prosentin bruttokansantuotteesta ja sitä seuraavalla ajanjaksolla korkeintaan 50 prosenttiin BKT:sta.

Euroopan ajanmukaisimmaksi taloudeksi pyrkiminen edellyttää puolueen mielestä verotaakan painamista eurooppalaiselle keskitasolle.

Verot alas

Aivan uusi ei ole moderaattien vaatimus siitä, että veroja on laskettava kautta linjan. Kenenkään ei puolueen mielestä pidä maksaa lisätuloistaan yli 50 prosenttia veroina ja useimpien tuloveroprosentin pitäisi pysähtyä noin 30:een.

Tuloverojen alentaminen mainitulla 30/50 -periaatteella maksaa Ruotsin valtiolle noin 50 miljardia kruunua. Summa vastaa viimeisimpien vuosien tuloverokorotuksia, jotka moderaattien mielestä koskettavat eniten pieni- ja keskituloisia. Puolue luottaa siihen, että alhaisemmat verot lisäävät palkansaajien määrää ja näin laajentavat veropohjaa.

Lapsiperheiden asemaa puolue kohentaisi poistamalla erillisen lapsituen ja sallimalla kunnallisverotukseen 10 000 kruunun lapsivähennyksen jokaista lasta kohti. Puolue nostaisi myös kotona tehtävän työn arvostusta ja loisi koteihin verotuksen keinoin "kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja".

Ehdotuksen bensiiniveron korottamisesta puolue torjuu ja esittää päinvastoin sen laskemista.

Moderaatit ovat laskeneet veronalennusehdotustensa vähentävän valtion tuloja tulevina vuosina noin 80 miljardia kruunua.

Tuet ennallaan

Veronalennukset on luonnollisesti rahoitettava ja siihen moderaatit tarjoavat tukun erilaisia ehdotuksia.

Tuet ja avustukset puolue pitäisi ennallaan. Sairaus- ja työttömyyskorvaukset säilyisivät nykyisellä tasollaan, turhat yritystuet poistettaisiin ja valtion osuutta työmarkkinapolitiikassa kavennettaisiin. Valtion maksamat tuet laskisivat moderaattien ehdotuksen mukaan kolmen seuraavan vuoden aikana 70 miljardilla kruunulla.

Jälkeenjääneisyyksiä puolue kuitenkin korjaisi ja käyttäisi näihin toimenpiteisiin kymmenkunta miljardia kruunua. Yksi kohde ovat eläkkeet, joiden tason puolue palauttaisi jo ensi vuonna. Kirjavahkolla vaatimuslistalla on myös poliisien määrän nostaminen, leskeneläkkeiden tarkistaminen, kehitysvammaisten korkeampi tuki, hoitotuki sekä koulujärjestelmän ajanmukaistaminen.

Puolue on laskenut, että Ruotsin valtion budjetissa on vuonna 2001 runsaan 30 miljardin liikkumavara. Tästä kaksi kolmasosaa puolue käyttäisi pieni- ja keskituloisten veronalennusten rahoittamiseen ja yhden kolmanneksen valtionvelan nopeutettuun takaisinmaksuun.

Uusia työpaikkoja

Työllisyyttä moderaatit edistäisivät verotusta alentamalla, työmarkkinajärjestelmää ajanmukaistamalla, osakeomistusta laventamalla ja yritysperustantaa helpottamalla.

Yksityistettävien toimintojen ja laitosten lista on suhteellisen kattava: jos moderaatit pääsevät hallitusvastuuseen, kunnallisia toimintoja ryhdytään kilpailuttamaan, Telia, Nordbanken, Ab Svensk Bilprovning, Vasakronan ja Vattenfall sekä yksi kansallisista tv-kanavista yksityistettäisiin.

Tutkimukseen puolue satsaisi erityisesti luonnontieteiden, tietotekniikan ja bioteknologian saroilla.

Erityisesti pienten yritysten asemaa puolue kohentaisi erillisellä ohjelmalla, joka sisältää mm. ehdotuksia verotuksen alentamiseksi ja yksinkertaistamiseksi, osakkeiden kaksoisverotuksen poistamiseksi ja arvonlisäveron entisten maksusäännösten palauttamiseksi.

Euroopan paras koulujärjestelmä

Ruotsin koulujärjestelmä kokisi moderaattien hallituskomennossa laajan uudistuksen. Puolue julistaa, ettei se luovuta ennen kuin Ruotsin koulujärjestelmästä voidaan käyttää sanaparia "Euroopan paras".

Tällä vuosikymmenellä maahan luotiin "vapaakoulujen" verkosto, joka moderaattien mielestä on kuitenkin toistaiseksi aivan liian harva. Uuden vuosikymmenen uudistus on puolueen mukaan kaikkien ruotsalaiskoulujen saaminen yhtä itsenäisiksi kuin nykyiset "vapaakoulut".

Koulutuksen valinnanvapautta lisättäisiin, todistustenantojärjestelmää kehitettäisiin, koulutuksen laatua valvomaan perustettaisiin erillinen laitos, opettajan ammatin houkuttelevuutta lisättäisiin ja koulut liitettäisiin tiedon valtateille.

Vähäinen ei ole myöskään puolue tavoite, että kaikille lukionsa päättäneille tarjottaisiin mahdollisuus jatkaa opintojaan joko korkeakoulussa tai ammatillisessa koulussa. Yliopistojen ja korkeakoulujen valtionohjaus minimoitaisiin ja perustutkimuksen asemaa korkeakouluissa vahvistettaisiin.

Parempaa hoitoa nopeammin

Sairaanhoidon kantavaksi periaatteeksi moderaatit nimeävät oikeuden tarpeelliseen ja viivyttelemättömään hoitoon. Ruotsin noin 60 000 potilaan hoitojonoa puolue lyhentäisi hoitotakuulla sekä lääkäreiden ja kuntouttajien vapaalla ammatinharjoittamisella. Uusien auttavien käsien epääminen hoidontarpeen kasvaessa ei puolueen mielestä ole sopivaa.

Hoitoalan ammattilaiset vaativat Ruotsissa työympäristön uudistusta sekä kilpailua hoidon tason kohottamiseksi. Tämä kohentaa moderaattien mielestä potilaan asemaa ja hoidon valinnanvapaus on heidän mielestään paras laatutakuu.

Vuoden 1994 vammaisuudistuksen puolue palauttaisi, toteuttaisi vapaaehtoisen lääkevakuutuksen sekä asettaisi hoitokustannuksille maksukaton.

Väkivaltaa ja rikollisuutta vastaan

Moderaatit ovat huolissaan organisoidun rikollisuuden pureutumisesta Ruotsin maaperälle sekä sen lonkeroiden laajenemisesta eri tahoille. Kasvava rikollisuus on puolueen mielestä seurausta lisääntyneestä normittomuudesta ja oikeusvaltion alentuneesta kyvystä suojella kansalaisiaan.

Puolue lisäisikin poliisien koulutusta ja osoittaisi varat 2 000 uuden poliisin palkkaamiseen, koska "lisäpoliiseja tarvitaan oikeaan paikkaan ja aikaan ehkäisemään ja tutkimaan rikoksia". Myös poliisin palveluksessa olevien siviilihenkilöiden määrää puolue lisäisi.

Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen asemaa moderaatit vahvistaisivat. Törkeistä huumausainerikoksista langetettavia tuomiota puolue kiristäisi jopa elinkautisiksi ja kohentaisi Ruotsin panosta EU:n laajuisessa taistelussa huumausaineita vastaan.

Luonnon puolesta

Ympäristöongelmat vaativat moderaattien mielestä sekä kansainvälisiä että kansallisia toimia. Suurimmaksi ympäristöuhaksi puolue nimeää kasvihuoneilmiön eikä hyväksy sitä, että Ruotsi lisää päästöjään.

Erityisen huomion ansaitsee puolueen mielestä yrityksissä tehtävä ympäristönsuojelu. Yritysten ympäristötekniikasta voidaan moderaattien mielestä kehittää ruotsalainen vientituote. Tutkimustakaan puolue ei salli unohdettavan.

Uutinen ei ole, että moderaatit käyttäisivät perusvoiman tuotantoon ydinvoimaa "niin kauan kuin se on turvallista ja taloudellisesti puolustettavaa". Norrlannin neljä jokea puolue suojelisi ja poistaisi vesivoiman rakentamiseen suunnatut tuet.

ILPO KIURU
28.8.1998

Kuva: Moderata Samlingspartietin kotisivu.

Saksan liittopäivävaalit järjestetään 27.9. Viikon kuluttua tarkastellaan Saksan kristillisdemokraattien (CDU) keskeisiä vaalitavoitteita.

ULKOMAAT -SIVULLE