Norjan talous höyryää täysillä



Norjan talous on kasvanut viisi vuotta kuin öljyttynä. Tälle vuodelle on odotettu 5 prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen ja työvoimapula tuntuu monella alalla. Norjassa puhisevat palkka- ja hintapaineet samaan aikaan, kun öljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut. Keskuspankin oli pakko taas nostaa viime viikolla korkoa, sillä kruunua uhkaa devalvoituminen.


Norjassa on viime vuosina mennyt hyvin. Taloustilanne on hyvä, maassa vallitsee suurtyöllisyys ja hintojen nousu on ollut maltillista. Tilanne on ollut itse asiassa liian hyvä, ja nyt taloudessa alkaa olla liikaa höyryä.

Samaan aikaan öljyn maailmanmarkkintahinta on laskenut voimakkaasti. Se on vaikuttanut Oslon pörssiin kielteisesti ja altistanut Norjan kruunun valuuttaspekulaatioille. Devalvaation uhka leijuu ilmassa.

Viime perjantaina 21.8. Norjan keskuspankki otti ja nosti kerralla korkoa 1,5 prosenttia. Keskuspankin mukaan toimenpiteillä pyritään pitämään Norjan kruunu vakaana suhteessa Euroopan muihin valuuttoihin. Maanantaina 24.8. kruunu lisäksi päästettiin kellumaan.

Keskuspankkikorko on noussut 3,5 prosenttia viimeisen viiden kuukauden aikana. Viime viikon koronnosto oli jo kuudes. Norjan korkotaso on nyt jo 3 prosenttia korkeammalla kuin Euroopan keskiarvo, mikä kertoo jotakin kruunun ahdingosta.

Kannattiko jäädä EU:n ja EMU:n ulkopuolelle?

Kruunun vakaa arvo on Norjalle tärkeä. Norja haluaa pitää kruununsa kurssin vakaana muiden Euroopan maiden valuuttojen suhteen, kun 11 EU-maata ensi vuoden alusta lähtien ottavat euron käyttöön.

Norjan hallitus antaa maan keskuspankin päättää, liitetäänkö Norjan kruunu yksipuolisesti euroon. Viime vuosina kruunu on ollut kytkettynä EU:n laskennalliseen valuuttaan ecuun. Valtiovarainministeri Gudmund Restad sanoi toukokuussa, että politiikojen ei tarvitse puuttua siihen, liitetäänkö kruunu yksin euroon vai otetaanko mukaan myös muita valuuttoja.

Seitsemän kymmenestä norjalaisesta vienti- ja tuontiyrityksestä valmistautuu ottamaan euron käyttöön heti vuoden 1999 alussa. Myös elinkeinoelämän keskusjärjestö on painottanut, että yritysten on oltava valmiit käymään kauppaa euroilla heti vuodenvaihteen jälkeen.

EU:n ja EMU:n ulkopuolelle jättäytynyt Norja taistelee nyt globaaleja markkinavoimia vastaan yksinään kuin Don Quijote, mielevä hidalgo La Manchasta. Venäjän rahamarkkinoiden romahdus heijastuu Pohjoismaihin eikä lähitulevaisuus näytä hyvältä. Jos Norjan kruunu heikkenee voimakkaasti, Ruotsi joutuu todelliseen kiirastuleen.

Saamme silloin nähdä, tuleeko Ruotsi muistuttamaan Norjan lailla Surullisen Hahmon Ritaria itseään vaiko hänen tyhmää mutta käytännöllistä aseenkantajaansa Sancho Panchaa.

Ylipainetta höyrypöntössä

Norjassa on yhä useammilla aloilla pulaa työvoimasta, minkä takia palkkojen ja hintojen kehitys on vaarassa ryöstäytyä käsistä. Pääministeri Kjell Magne Bondevik on viime aikoina mainostanut hallituksensa jäähdytystoimia ja esim. puheessaan 26.5. hän toivoi lisäksi oppositiolta yhteistyöhalua. Norjalla on Bondevikin mukaan hyvä talous, alhainen työttömyys, hyvä reaalitulojen kasvu ja suuri budjetin ylijäämä.

Pääongelmana Bondevikin mukaan on kuitenkin yhä usealla alalla kasvava työntekijäpula, mikä nostaa palkkoja, ja niiden myötä hintoja ja korkoja. Jotta talous ei joutuisi epätasapainoon, täytyy norjalaisten vaimentaa investointitahtia sekä yksityistä että julkista kulutusta.

Ylikuumenemista Norjassa on jo pelätty pitkään. Taloudellinen yhteistyöjärjestö OECD varoitti kevättalvella arvioissaan, että Norjan työvoimapula vaikeuttaa palkankorotusten pitämistä kurissa ja lisää näin inflaatiopaineita. OECD oli myös huolissaan norjalaispankkien vilkkaasta luotonannosta, joka yhdessä asuntojen kallistumisen ja osakekurssien nousun kanssa kiihdyttävät entisestään talouskasvua.

Maaliskuun alussa hallitus ilmoitti painavansa jarrua lykkäämällä yli 5 miljardin kruunun (n. 3,6 miljardin markan) sijoituksia Pohjanmeren uusien öljy- ja kaasukenttien laajennuksiin tänä vuonna. Ensi vuonna viivästyisivät jopa 11,5 miljardin kruunun investoinnit.

Hallituksen maaliskuun toimet eivät sisältäneet veronkorotuksia tai uusien maksuja kulutuksen hillitsemiseksi. Valtiovarainministeri Gudmund Restad myönsi kuitenkin, että hallitus voi joutua tekemään leikkauksia, jos palkankorotukset ja hintojen nousu eivät pysy kurissa.

OECD arvioi kevättalvella, että Norjan inflaatio voidaan tänä vuonna puristaa 3 prosenttiin ja palkankorotukset 5 prosenttiin.

Työvoimaa ulkomailta

Viime vuonna Norjassa työskenteli 13 000 ulkomaalaista, mutta tänä vuonna määrä saattaa hyvinkin nousta 20 000 työntekijään. Norjan työmarkkinahallitus laskeskeli huhtikuussa, että Norja voisi saada kelpo työntekijöitä Ruotsista, jossa on 300 000 työtöntä.

Erityisesti norjalaiset olivat keväällä kiinnostuneita ruotsalaisista rakennusalan ja teollisuuden työntekijöistä. Hoitoalalle sen sijaan ei Ruotsista enää ole paljon apua saatavissa, sillä sairaanhoitajista ja muusta hoitohenkilökunnasta on alkanut olla pulaa myös Ruotsissa.

Osastopäällikkö Odd-Erik Martinsen työmarkkinahallituksesta piti huhtikuisessa Dagsavisen-lehden haastattelussa ulkomaisen työvoiman palkkaamista hyvänä vaihtoehtona ylitöiden teettämiselle. Toisaalta hän muistutti, että onhan Norjassakin 56 000 työtöntä.

Alipainetta öljysäiliössä

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut alimmalla tasolle sitten 40 vuoteen. Keväällä Norjakin päätti rajoittaa kolmella prosentilla öljyntuotantoaan, vaikka ei olekaan OPEC:n jäsen. Norja pumppaa Pohjanmerellä päivittäin 3,2 miljoonaa barrelia öljyä ja on Saudi-Arabian jälkeen maailman toiseksi suurin öljynviejämaa.

Energiaministeri Marit Arnstadin mukaan Norja halusi olla päätöksellään mukana vakauttamassa öljyn maailmanmarkkinahintaa. Vaikutus lienee kuitenkin ollut varsin vähäinen.

Hallituksen pitkän aikavälin ohjelma

Vaikka öljyn hinta on laskenut, niin Norjan öljytulot ovat kasvaneet nopeasti. Hallitus aikoo laittaa suurimman osan tuloista talteen tulevia sukupolvia varten, ainakin viime maaliskuisen pitkän aikavälin ohjelmansa mukaan. Hallitus on arvioinut, että neljän vuoden päästä tälläisessä öljyrahastossa olisi 400-450 miljardia kruunua (296-333 mrd mk). Se olisi lähes yhtä paljon kuin Norjan budjetin menopuoli.

Hallitus aikoo käyttää vain 25-30 prosenttia öljytuloista ja sijoittaa suurimman osan loppurahoista rahastoon. Näillä varoilla voitaisiin tulevaisuudessa rahoittaa esimerkiksi ikääntyvän väestön valtiolle aiheuttamat lisäkustannukset.

Tälläistä rahastoa Norjan valtio tulee tarvitsemaankin, sillä samassa pitkän aikavälin ohjelmassaan hallitus lupaili kaikille lisää rahaa: vanhuksille, terveydenhuollolle, lasten päivähoidolle ja työelämän täydennyskoulutukselle. Vastapalvelukseksi hallitus odottaa, että kaikki tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin.

Norjan 3,6 prosentin työttömyysaste on Euroopan matalin, mutta hallitus tähtää täystyöllisyyteen. Neljän viime vuoden aikana palkankorotukset ovat olleet maltillisia ja inflaatio on ollut matala. Norjaan on syntynyt 121 000 uutta työpaikkaa.

Pääministeri Bondevikin viime vuonna valittu, poliittista keskustaa edustava vähemmistöhallitus uskoi vielä viime maaliskuussa luovansa seuraavan neljän vuoden aikana 90 000 uuttaa työpaikkaa. Tavoite oli lievästi sanottuna kunnianhimoinen ja nyt viimeisen koronnoston jälkeen myös ilmeisen mahdoton.

Sisäpolitikkaa

Useasta puolueesta koostuvien vähemmistöhallitusten keski-ikä on Norjassa ollut 8 kuukautta, joten myös Bondevikin hallitukselle jotkut pahantahtoiset ihmiset ovat povanneet lyhyttä ikää. Hallituksessa ovat Kristillinen kansanpuolue, Keskustapuolue ja pieni liberaalinen Venstre-puolue. Nämä keskustatovereiksi kutsutut puolueet riitelivät jo ennen vaaleja hallitusohjelmasta.

Pääministeri Bondevik on kuitenkin kokenut poliitikko, joka on ollut vahvasti mukana 80-luvun porvarihallituksissa, vaikka on vasta 49-vuotias. Ennen valintaansa pääministeriksi hän pidettiin Kristillisen kansanpuolueen edustajaryhmän kiistattomana johtohahmona ja porvaripuolueiden välisenä sillanrakentajana.

EU-myönteinen konservatiivinen Höyre ja EU-jäsenyyttä vastustava Keskustapuolue eivät tule toimeen keskenään. Höyre määrittelee keskustapuolueen lähinnä vasemmistopuolueeksi, kun taas keskustapuolue ei siedä Höyren liberaalia markkinapolitiikkaa.

Vuosi sitten keväällä arveltiin, että konservatiivinen Höyre voi joutua vaalien jälkeen valitsemaan, antaako se tukensa keskustahallitukselle vai työväenpuolueen jatkokaudelle. Silloin Höyren puheenjohtaja Jan Petersen totesi, että se olisi valinta arsenikin ja sinihapon välillä.

Tyytymättömyyttä

Viime vuoden vaaleissa norjalaisia intellektuelleja järkytti oikeistolaisen Edistyspuoleen menestys.

Miksi perusnorjalainen protestoi, vaikka kaikki on niin hyvin? Edistyspuolueen johtaja Carl Ivar Hagen vastasi vaalikampanjan aikana tähän esittämällä yksinkertaisen kysymyksen: "Miksi meillä on niin kallis bensa, kun meillä on niin paljon öljyä?"

Tuoreen Verdens Gang -lehdessä julkaistun mielipidekyselyn mukaan kaksi kolmasosaa äänestäjistä haluaisi, että työväenpuolue ottaisi hallitusvastuun. Viime syksynä 60 prosenttia äänestäjistä tuki Bondevikin vähemmistöhallitusta, mutta tämän kesän kuluessa norjalaisten asuntolainojen korot ovat kaksinkertaistuneet.

Pääministeri Bondevik ei ole kommentoinut uutta mielipidekyselyä, mutta on myöntänyt olevansa väsynyt. Hän sanoo silti olevansa valmis taistelemaan säilyttääkseen asemansa.

HEIKKI JANTUNEN
28.8.1998

Lähteitä ja linkkejä:

STT
ODIN, en elektronisk informasjonstjeneste for regjeringen, Statsministerens kontor og departementene
Pressemeldinger fra Statsministerens kontor
Pressemelding 26.5.1998: Den økonomiske situasjonen krever samarbeid i Stortinget
Statistisk sentralbyrå
News from Statistics Norway
Stortinget


TALOUS -SIVULLE