Olli Rehn: Suomen kaudelle jää EU:n rahoituskiista


Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella joudutaan selvittämään erimielisyyttä EU:n omista varoista, eli siitä miten jäsenmaat rahoittavat unionin toimintaa.

Tätä kysymystä ei ratkaista ennen Suomen kautta, eikä välttämättä sen aikanakaan, ennusti Olli Rehn, komissaari Erkki Liikasen uusi kabinettipäällikkö. Entinen keskustan EU-parlamentaarikko Rehn puhui keskustan järjestämässä lounastilaisuudessa, jossa setvittiin EU-puheenjohtajuuden haasteita Suomelle.

Rehnin mukaan Agenda 2000:n muista osista, eli maatalous- ja rakennetukien uudistamisesta voidaan hyvinkin onnistua sopimaan aikataulussa, maaliskuun loppuun mennessä.

Tähän pakottavat osaltaan EU-parlamentin vaalit ensi kesäkuussa. Myös EU:n ulkoministereille on sälytetty entistä suurempi vastuu neuvottelujen edistymisestä; elleivät he tehtävässään onnistu saattaa valta ja tehtävät alkaa valua muille kokoonpanoille, Rehn huomautti.

Viljasta ja maidosta syntyvät ratkaisut

Suomen Agendaan liittyvistä erityisongelmista, viljasta ja maidosta ollaan Rehnin mukaan löytämässä ratkaisumalleja maatalousministeriön, komission ja muiden jäsenmaiden keskusteluissa.

- Viljan osalta kyseeseen tulisi kuivatus- ja ympäristötuen käyttö, maidon osalta nurmisäilörehun tuki.

Rehn lisäsi, että asiantuntijat arvioivat, ettei komission ehdotus maidon hinnan 15 prosentin leikkaamisesta tule toteutumaan, kun jäsenmaat siitä päättävät. Lopullinen hinnanlasku asettunee 5-10 prosentin tienoille, Rehn arvioi.

Rahoituskiista polarisoitunut

Vaikeassa rahoituskysymyksessä on tapahtunut jyrkkä kahtiajako; nettomaksajat Saksa, Itävalta, Hollanti ja Ruotsi vaativat laskunsa pienentämistä. Saajien edusmiehenä esiintyy Espanja, joka äskettäin ehdotti, että jäsenmaksu määräytyisi progressiivisesti, bruttokansantuotteen mukaan.

- Tämä on tietysti täysin punainen vaate saksalaisille, joten keskustelu on tällä hetkellä aika voimakkaasti polarisoitunut, Rehn sanoi.

EU-komissio yrittää löytää kaikille kelpaavaa ratkaisua ja julkistaa oman selontekonsa lokakuussa, vasta Saksan vaalien jälkeen.

Lopullinen ratkaisu saattaa Rehnin mukaan syntyä vasta kun EU saa ensimmäiset uudet jäsenensä Itä-Euroopasta, joskus vuosien 2003-4 tienoilla.

Espanja malliksi Suomelle

Laajentuminen vaatii myös keskustelua ja päätöksiä EU:n päätöksenteosta ja tehtävistä.

Rehn kehotti Suomea jo valmistelemaan omaa aloitetta EU:n päätöksenteon uudistamisesta itälaajentumisen varalle. Hänen mukaansa on parempi valmistella oma ehdotus hyvissä ajoin kuin antaa suurten jäsenmaiden ajaa läpi pienille epäedullisia muutoksia.

Kolme pääkohtaa voisivat olla, että kullekin jäsenmaalle varataan yksi paikka EU-komissiossa, että ministerineuvoston äänimääriä muutetaan siten, että suurten maiden kärsimä epäsuhta tasapainotettaisiin ja että määräenemmistöpäätöksistä tehdään pääsääntö.

Suomen puheenjohtajakauden esikuvaksi Rehn ehdotti Espanjaa; omalla kaudellaan Espanja ajoi taitavasti sekä omaa että eurooppalaista etua, ja sai Välimeren alueen yhteistyön EU:n politiikkaan ja rahoituksen piiriin.

Suomen olisi nyt pyrittävä vastaavaan temppuun pohjoisen ulottuvuuden suhteen, Rehn sanoi.
- Tämä on nimenomaan sellainen asia jossa sekä kansallinen että eurooppalainen intressi yhtyvät.

STT-IA
28.8.1998

POLITIIKKA -SIVULLE