Työttömyys pysyy EU:n päävihollisena


Työttömyyden uskotaan nousevan EU:n asialistalla ykkösluokan kysymykseksi parin viikon päästä Britanniassa järjestettävässä Cardiffin huippukokouksessa. Vaikka eurokin kokousväkeä puhuttaa, 18 miljoonan työttömän joukko vie taloudenpidolta tehon.

Suurtyöttömyys pakottaa unionia pitämään viime vuoden lopulla Luxemburgin työllisyyshuippukokouksessa EU:n painopistealueeksi asetetun ongelman esillä vielä pitkään.

Samalla työllisyyspolitiikkaa on pakko muuttaa juhlapuheiden tasolta tuloksiksi. EU:n komission työllisyys- ja työmarkkina-asioista vastaava johtaja Juhani Lönnroth uskoo, että työllisyysasioista tuleekin EU:n seuraava taistelutanner.

- Työllisyysasioiden rooli korostuu, kun EMU ja euro kasaavat joustopaineita työllisyys- ja sosiaalirintamalle.

Lönnroth uskoo myös Britannian ottavan työllisyysasiat vahvasti esille Cardiffin kokouksessa.
- Pääministeri Tony Blairille huippukokous on näytön paikka. Koska esimerkiksi kysymys rakennerahastojen uusimisesta viivästyy ainakin helmi-maaliskuuhun, työllisyys- ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistukset nousevat nyt esille.

Brittihallituksen odotetaan esittelevän Cardiffissa laajemminkin omia visioitaan paremmasta Euroopasta. Kokouksessa noussevat esille mm. brittihallituksen suosimat ajatukset työvoiman alhaisemmasta verotuksesta, joustavuudesta ja yrittäjyyteen kannustamisesta.

Liberaalina pidetty new deal -ajattelu ei kuitenkaan sulje pois aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa, jota kaikki jäsenmaat kannattavat.

Linja jatkuu vaikka painotukset muuttuvat

Linjan uskotaan pitävän myös lähivuosina. Vaikka tulevien puheenjohtajamaiden ongelmat ovat kovin erilaisia, niiden on osoitettava olevansa vastuullisia Euroopan unionin kehittäjiä.

Esimerkiksi seuraava puheenjohtajamaa Itävalta ei itse kärsi jättityöttömyydestä, mutta Lönnrothin arvion mukaan se haluaa työllisyyssektorilla osoittaa halunsa kehittää EU:ta.

Seuraavaksi vetovuorossa oleva Saksa on huolestunut erityisesti työvoiman muuttoliikkeestä, mikä kiinnostanee runsaan vuoden kuluttua puheenjohtajaksi siirtyvää Suomea.

Suomen kaudella työllisyyskysymykset ovat voimakkaasti esillä. Jäsenmaiden intressit ovat silti erilaiset. Kun Suomea kiinnostavat mm. pitkäaikaistyöttömyys ja ikääntyvä väestö, muilla mailla on omat erityisryhmänsä, kuten suuret siirtolaisjoukot.

Etelä-Euroopassa nuorisotyöttömyyttä ei saada korjattua puuttuvan koulutuksen vuoksi. Myös taloudellinen tuki kasvaa. EU:n työllistämishankkeita rahoittava Euroopan sosiaalirahasto ESR aikoo lisätä budjettiaan nykyisestä 300 miljardin markasta 360-420 miljardin välille.

- Nykyisten jäsenmaiden saama tuki pysynee silti suurinpiirtein entisellä tasolla, arvioi ESR:n toimintaa johtava Lönnroth.

Työllisyyspolitiikkaa aiotaan tehostaa erityisesti kehittämällä ESR:n konsultoivaa roolia jäsenmaiden omien ideoiden käyttöönotossa.

Jäsenmaat joutuvat tilille tekosistaan

Cardiffissa EU:n komissio esittää oman analyysinsä siitä, kuinka jäsenmaat ovat onnistuneet luomaan omat kansalliset työllistämissuunnitelmansa. Ensimmäistä kertaa EU:lla on nyt valtuudet esittää suosituksia puutteellisesti edenneille maille. Loppuvuodesta Wienin huippukokouksessa annetaan kustakin maasta oma raportti.

Lönnrothin mukaan ongelmia on tähän saakka ollut lähinnä joissakin Etelä-Euroopan maissa. Parhaiten ovat silti menestyneet Ranska ja Espanja.
- Suomi on onnistunut varsin hyvin ammatilliseen koulutukseen yhdistetyn työharjoittelun, naisten yritystoiminnan ja henkilökohtaisten työllistymissuunnitelmien kehittämisessä, sanoo Brysselin näkökulmasta asioita tarkasteleva Lönnroth.

ESR aikoo ottaa uudet ideat käyttöön

Yksityiskohtaisempia keinoja työttömyysongelman ratkaisuun on etsitty kolmen päivän ajan ESR:n kongressissa Birminghamissa. Noin 800 asiantuntijan keskustelujen perusteella voi päätellä, että etenkin pitkäaikaistyöttömät ja nuoret saavat jatkossa entistä enemmän yksilöityä koulutusta ja työhönohjausta.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla pyritään erityisesti ennaltaehkäisemään työttömyyttä. Birminghamissa pyrittiin tekemään katselmus eri maissa hyviksi havaituista työllistämiskeinoista, jotta niistä parhaat saataisiin laajempaan levitykseen.

Suomea huonommin pärjäsi vain Ruotsi

Myös Suomi janoaa lisää EU-rahaa työttömyysongelmansa hoitoon. Nykyisellä viisivuotiskaudella Suomi saa Euroopan sosiaalirahastolta (ESR) tukea 3,5 miljardia markkaa, mikä on noin kymmenesosa työvoimapolitiikan kustannuksista.

Tähän saakka Suomi on saanut työttömyyden hoitoon toiseksi vähiten EU-rahaa asukasta ja työtöntä kohti. Vähiten on saanut Ruotsi.

Työministeriön osastopäällikön Anssi Paasivirran mukaan yhtenä syynä Suomen heikohkoon menestykseen oli se, että jäsenyyttä haettaessa työttömyysongelman vakavuutta ei vielä tajuttu. Tarve päästä mukaan oli sen verran suuri, että rahan vonkaamista ei etukäteen rohjettu aloittaa. Kömmähdys tapahtui myös siinä, ettei tarkkaan tiedetty että työttömyysrahat tulevatkin rakennerahastoista.

Paasivirran arvion mukaan Suomi lienee jo oppinut, ettei sen tarvitse olla luokan kiltein oppilas. Jatkossa myös Suomi aikoo hyötyä ESR:n idearikkaammasta ja tehokkaammasta työvoimapolitiikasta. Kun rahoitusautomaatista tehdään instrumentti, joka palkitsee työllistämistoimissaan hyvin menestyviä, Suomi odottaa pääsevänsä osingoille.

Paasivirran mukaan Suomessa ollaankin jo päästy innovatiivisyydessä laadun nostamisen vaiheeseen.
- Myös viime vuosien pahat työttömyysluvut saattavat vaikuttaa myönnettävän tuen määrään.

Suomen mahdollisuudet hyötyä EU:n työllisyystukirahoista paranevat myös, kun rakennerahastojen rooli muuttuu. Paasivirran mukaan on jo ainakin lupailtu, että rakennerahaston kuutostukialueet pääsisivät Itä-Suomen lisäksi ykkösalueiden joukkoon.

STT-IA
29.5.1998

POLITIIKKA -SIVULLE