Hallitus sopi kestävän kehityksen ohjelman linjaukset



Hallitus pääsi keskiviikkona iltakoulussaan yhteisymmärrykseen paljon puhutusta kestävän kehityksen ohjelmasta. Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr) tuo ohjelman ensi viikolla valtioneuvoston istuntoon periaatepäätöksen muodossa.


Ohjelma on luonteeltaan hyvin yleinen. Haaviston mielestä tärkeintä tässä vaiheessa on, että hallinnon eri sektorit ovat löytäneet yhteisen määritelmän asioille. Tähän asti näistä asioista on ollut monenlaisia mielipiteitä.

Periaatepäätöksessä ei mennä juuri käytännön tasolle. Haavisto mainitsi iltakoulun jälkeen esimerkkeinä ohjelman käyttöön sovelluksista mm. metsäpolitiikassa metsäsertifioinnin ja alue-ekologisen suunnittelun sekä ilmastokysymysten sovittamisen energiapolitiikkaan.

Kestävän kehityksen ohjelmalla pyritään ekologiseen kestävyyteen ja sitä edistävien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen edellytysten luomiseen.

Ekologisen kestävyyden kannalta ohjelma asettaa keskeisiksi tavoitteiksi uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämisen, luonnon tuottokyvyn ja luonnonvarojen säilymisen sekä ympäristön tilan parantamisen. Samalla ohjelmalla pyritään antamaan toimintalinjat laajavaikutteisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi kansainvälisellä yhteistyöllä.

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä ohjelmassa pyritään siihen, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan kestävän kehityksen haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Ohjelman taloudellisen kestävyyden lähtökohtana on, että se pannaan toimeen tavalla, joka parantaa kansantalouden kilpailukykyä ja työllisyyttä samalla, kun tavoitellaan tuotannon ja kulutuksen muuttamista vähemmän ympäristöä kuormittavaksi.

EU:n "kupla" uudelleenarviointiin

Ohjelmaan liittyy joulukuussa Japanissa Kiotossa pidetyn ilmastokonferenssin tulosten toimeenpano. Edelleen on lopullisesti ratkaisematta, mikä on Suomen kanta Suomen osuuteen EU-maiden uudessa taakanjaossa kasvihuonekaasujen päästövähennyksissä. Etenkin teollisuuden piirissä on arvioitu, että Kioton sopimus on liian ahdas ja liian rajoittava.

EU:n "kuplan" uudelleenarviointi on esillä kesäkuun puolivälissä EU:n ympäristöministerikokouksessa. Siihen mennessä Suomen kanta on saatava aikaiseksi. Asiaa pohditaan mm. EU-ministerivaliokunnassa ja ilmastoasioita käsittelevässä ministerityöryhmässä.

Itse kestävän kehityksen ohjelma on perua Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetystä ympäristö- ja kehityskonferenssista. Viime vuonna pidetyssä seuruukokouksessa asetettiin tavoitteeksi, että kaikilla mailla on kestävän kehityksen strategia vuoteen 2002 mennessä. Ohjelman laatiminen on myös hallitusohjelmassa.

Koska ohjelmassa käsitellään tavoitteita hyvin yleisellä tasolla, ei sen taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Sinänsä periaatepäätöksellä ei ole tarkoitus aiheuttaa lisäkustannuksia kunnallistaloudelle tai elinkeinoelämälle.

Eri hallinnonalat antavat kesään 2001 mennessä Suomen kestävän kehityksen toimikunnalle selvityksen kestävän kehityksen toteutumisesta ja ohjelman vaikutuksista. Kestävän kehityksen toimikunta seuraa muutoinkin kestävän kehityksen tilaa.

Ohjelma on valmisteltu ympäristöministeriön pari vuotta sitten asettamassa strategiatyöryhmässä. Työryhmässä oli mukana edustus useasta ministeriöstä.

STT-IA
29.5.1998


POLITIIKKA -SIVULLE