Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Perho jättäisi yksityisen vaalirahoituksen rauhaan

Perho sanoi oululaisen sanomalehti Kalevan haastattelussa torstaina, että ihmisten asenteissa on merkillinen ristiriita. Toisaalta paheksutaan julkista puoluetukea, toisaalta myös puolueiden muuta tukemista. Perhon mukaan kokoomus ei aio ottaa lisää velkaa, vaikka edessä ovat neljät vaalit.

EY:n tuomioistuin arvostelee parlamentaarikkojen korvauksia

Raportin mukaan matkakorvaukset ovat keskimäärin 30 prosenttia korkeampia kuin lentolippu liikemiesluokassa. Todellisten kulujen ja maksettavan korvauksen väliin jää vielä enemmän ilmaa, mikäli parlamentaarikko matkustaa turistiluokassa.

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU:n pitäisi siirtyä järjestelmään, jossa vain todelliset kulut korvataan. Tuomioistuin suosittelee, että EU siirtyisi nykyaikaisempaan maksukäytäntöön, alkaisi käyttää luottokortteja ja tekisi suoria laskutussopimuksia liikennöivien yhtiöiden kanssa.

Muutos matkakulujen maksamisessa tietäisi suurta taloudellista iskua useille europarlamentaarikoille. Esimerkiksi parlamentin suomalaisjäsenet voivat ansaita kuussa yli 30 000 nettona lentämällä Brysseliin tai Strasbourgiin turistiluokassa.

Tilintarkastustuomioistuin arvostelee raportissaan myös sitä, etteivät parlamentaarikot aina dokumentoi maksuliikennettään käyttämällä kuitteja mm. palkatessaan lisätyövoimaa tai hankkiessaan toimistotarvikkeita.

Euroopan parlamentin vihreän ryhmän mukaan tuomioistuimen raportti vahvistaa ryhmän useissa eri yhteyksissä esittämät vaatimukset kulukorvausjärjestelmän perusteellisesta uudistuksesta. Vihreät arvostelevat parlamentin puhemiehistöä siitä, ettei se ole suhtautunut tuomioistuimen selvitykseen vakavasti.

- Raportti sisältää realistisia ja yksinkertaisia ehdotuksia siitä, kuinka parlamentin toimintaa voitaisiin parantaa, sanoi vihreiden euroedustaja Heidi Hautala.

Väyrysen opistosta eduskuntakysely

Hän muistuttaa keskustan eduskuntaryhmän tekemästä välikysymyksestä, jonka mukaan valtionapujen supistuminen on vienyt kunnilta liikkumavaran opetuksen järjestämisessä.

Koskinen haluaa vastauksen siihen, onko uusien kansanopistojen perustaminen tarpeellista, kun nykyisetkin valittavat niukkuudesta. Hän tahtoo myös tietää, miten hallitus suhtautuu perusopetuksessa säästävään kuntaan, joka samaan aikaan avustaa kansanopiston perustamista.

Myös Väyrynen itse on kääntynyt asiassa opetusministeri Olli-Pekka Heinosen (kok) puoleen. Väyrynen vieraili keskiviikkoaamuna Heinosen luona, koska toivoo opistolleen valtionosuuteen oikeuttavaa toimilupaa.

Hemilä: Selvyyttä saatava Suomen tukiratkaisuihin

Komission oli määrä alunperin kertoa Suomea koskevista erityisratkaisuista maaliskuun aikana, mutta näin ei tapahtunut. Hemilä sanoi tiistaina Brysselissä, että komissio selvittelee Suomen lisäksi myös eräiden muiden EU-maiden, kuten Irlannin ja Portugalin, maatalouden pulmakysymyksiä.

Suurista ongelmistaan huolimatta Suomi kuuluu niiden EU-maiden leiriin, jotka tukevat Agenda 2000:n mukaista kilpailukykyisempää maataloutta. Muita tukijoita ovat Britannia, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Italia ja Kreikka. Loput kahdeksan EU-maata ovat enemmän tai vähemmän jyrkästi uudistuksia vastaan.

- Suomi hyväksyy Agenda 2000:n yleislinjaukset, mutta korostaa samalla omia erityisongelmiaan. Olemme kannattajien leirissä, koska uskomme, että ongelmamme voidaan hoitaa, Hemilä sanoi.

Agenda 2000 leikkaisi naudanlihan, viljan ja maidon interventiohintoja 30, 20 ja 15 prosenttia. Puolet leikkauksista korvattaisiin tuella. Kaiken todennäköisyyden mukaan pakettia koskevat neuvottelut muodostuvat pitkiksi ja hankaliksi. Sisältökysymyksissä ei ole luvassa edistystä ennen syyskuun lopulla pidettäviä Saksan vaaleja.

Suomi torjuu EU:n komission näkemyksen Open Skies -kysymyksessä

Komissio antoi maaliskuussa ulkoministeri Tarja Haloselle (SDP) osoitetun ns. perustellun lausunnon asiasta. Siinä Suomen katsottiin rikkoneen jäsenyysvelvollisuuksiaan solmimalla Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen vuonna 1995. Hallitus on nyt antanut vastauksensa komission perusteltuun lausuntoon.

Komission mielestä lentoliikennesopimuksen tekeminen kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, koska lentoliikenteen alalla ovat voimassa kattavat yhteisön sisäiset säännöt, joilla on toteutettu lentoliikenteen sisämarkkinat.

Suomen näkemyksen mukaan komissiolla ei ole yksinomaista toimivaltaa kolmansien maiden kanssa solmittavien lentoliikennesopimusten kohdalla. Vastauksessa korostetaan myös, että Yhdysvaltojen kanssa tehdyillä sopimusjärjestelyillä ei ole osoitettu olevan haitallisia vaikutuksia yhteisölle.

Vastauksessa muistutetaan lisäksi, että kyseessä on vain voimassa olevien sopimusten muutos, jolla tasapainotettiin Suomen ja Yhdysvaltojen lentoliikennesuhteita. Perusteltu lausunto on toinen vaihe komission aloittamassa valvontamenettelyssä. Komissio antoi virallisen huomautuksen jo vuonna 1995.

Suomi ei ole mitenkään ainoana tässä tilanteessa. Perusteltu lausunto on annettu myös seitsemälle muulle EU:n jäsenmaalle. Jos komission perustellussa lausunnossa asettamia vaatimuksia ei noudateta komission asettamassa määräajassa, komissio voi viedä asian edelleen EY:n tuomioistuimeen.

STTK:n kysely: Joka toinen havainnut henkistä väkivaltaa työpaikallaan

Tulosten mukaan naiset kokivat ja havaitsivat henkistä työpaikkaväkivaltaa miehiä hieman useammin. Henkistä väkivaltaa kokeneet tai havainneet pitävät samalla omaa työtään henkisesti raskaana.

Pankkitoimihenkilöt, lähi- ja perushoitajat sekä Tehyyn kuuluvat terveydenhoitoalan työntekijät ilmoittivat muita STTK:laisia useammin epämiellyttävästä kohtelusta. Teollisuustoimihenkilöt kokivat muita useammin sukupuolista syrjintää ja pankkitoimihenkilöt ikään perustuvaa syrjintää.

Fyysisen väkivallan kokemuksia työpaikalla oli vajaalla 5 prosentilla vastanneista. Joka kymmenes lähi- ja perushoitaja sekä tehyläinen ilmoitti joskus joutuneensa fyysisen väkivallan kohteeksi. Tehyn jäsenistä 21 prosenttia ilmoitti työpaikallaan esiintyvän sukupuolista häirintää usein tai joskus, kun kaikista vastanneista 10 prosenttia oli kokenut samaa.

Huttu-Juntunen: Huono-osaisuuden kasautuminen katkaistava

Tutkimusten mukaan ihminen kestää työttömyyttä kohtuullisesti kolme vuotta, sen jälkeen erilainen pahoinvointi muuttuu poikkeuksesta säännöksi, ministeri muistutti. Hän toivoi, että kunnat käyttäisivät uuden toimeentulolain suomaa mahdollisuutta myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen.

Huttu-Juntunen vaati, että niille, joilla ei ole käytettävissään sosiaali- ja terveysalan teknisiä välineitä, on edelleen turvattava myös perinteiset palvelut. Hyvin toteutettuna tekniset ratkaisut antavat Huttu-Juntusen mukaan paremmat mahdollisuudet tietosuojalle ja -turvalle kuin koskaan aiemmin. Hän muistutti, että osaava ja jaksava henkilöstö on kuitenkin palveluiden laadun keskeinen tekijä.

Koonnut: IA
28.5.1998