BACK

Pääkirjoitus

Vs. päätoimittaja Ilpo Kiuru


3.7.1998

Avoimet ovet

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari sanoi maakuntamatkallaan Varsinais-Suomessa kannattavansa avointa keskustelua. Hän katsoi, että "kabinettipäätösten ajat ovat ohi ja että Suomessa voidaan käydä keskustelua avoimesti".

Presidentti sanoi, että hän aikoo jatkossakin tuoda oman kantansa julki, kuten menetteli Suomen Pankin johtajakysymyksessä. Hän ei pidä tapahtunutta arvovaltakysymyksenä tai arvovaltatappiona.

"Jos pitäisin, silloin ei olisi muita vaihtoehtoja kuin palata kabinettipolitiikkaan, jossa kukaan ei tiedä, miten päätökset syntyvät", Ahtisaari totesi.

Elinkeinoelämä on jo kauan sitten ohittanut poliitikot kabinettipolitikoinnissa. Suurten yritysostojen ja fuusioiden neuvotteluja käydään jopa vuosikaupalla ehdottoman salassa kilpailijoilta, suurelta yleisöltä ja tiedotusvälineiltä. Niin on meneteltäväkin ja menettely sekä ymmärretään että hyväksytään.

Ahtisaari on silti oikeassa korostaessaan politiikan ja poliitikkojen avoimuutta. Avoimuus lisää kansalaisten luottamusta valittuihinsa ja auttaa ymmärtämään poliittisen päättäjän tarkoitusperiä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö on muotoillut asian niin, että politiikan tulee olla ennalta arvattavaa, jotta sille voidaan hankkia luottamusta sekä äänestäjiltä että niin kutsutuilta markkinavoimilta.

Ahtisaari muistutti, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, mitkä olivat hänen tarkoitusperänsä, kun hän pyrki saamaan aikaan sellaisen ratkaisun, joka hänen mielestään lisäisi luottamusta Suomen Pankkiin ja koko EMU-siirtymäkauteen.

Tässä piileekin avoimen politiikan sudenkuoppa. Suomen Pankki on Eduskunnan Pankki, ei hallituksen tai presidentin pankki.

Ahtisaari toki kunnioitti pääjohtajanimityksen yhteydessä eduskunnan pankkivaltuuston enemmistön kantaa, mutta - kuten hän siteeratussa lausunnossaankin toteaa - hänen tarkoitusperänsä eivät jääneet epäselviksi.

Presidentti-instituution tehtävänä on muun muassa toimia "unilukkarina" ja yhteiskunnallisen keskustelun aloitteentekijänä ja ylläpitäjänä.

Onko sen tehtävänä kuitenkaan pyrkiä määrätietoisesti vaikuttamaan toisen keskeisen valtioelimen - tai vaikkapa vain sen enemmistön - päätösten sisältöön, onkin jo toinen, ja avoimen keskustelun arvoinen kysymys.

ILPO KIURU

J.K. Paavo Lipponen (sd) on jo ilmoittanut olevansa käytettävissä sekä seuraavan hallituksen pääministeriksi että uuden kolmivuotiskauden puolueensa puheenjohtajaksi.

Esko Aho (kesk) valittiin vast´ikään uudelleen puolueensa johtoon. Myös Sauli Niinistö on ilmoittanut olevansa käytettävissä edelleen puolueensa puheenjohtajaksi.

Avoimuutta ja politiikan ennalta arvattavuutta.

Puuttuuko joitakin ilmoituksia?