Säde Tahvanainen arvioi koululakikäsittelyä:

Esiopetus nousee uudelleen hallitusneuvotteluissa


Koululakien avaaminen eduskunnassa aiheutti jännitettä hallituspuolueiden välillä ja närkästytti eritoten Kokoomusta. SDP:n kansanedustaja Säde Tahvanainen pitää tuloksia vaivan arvoisena, vaikka halutut muutokset jäivät paljolti mietintötasolle.
-Esiopetus nousee hallitusneuvotteluissa, hän arvioi.



Yksi keskeisistä kysymyksistä koski oikeutta maksuttomaan esiopetukseen. Se ei Säde Tahvanaisen mukaan ollut kuitenkaan enää varsinainen riidanaihe sivistysvaliokunnassa.

- Kaikki halusivat esiopetuksesta jonkun sortin aikataulun, mutta rahaa ei tuntunut löytyvän mistään ja sen vuoksi se meni ponsilauseella eteenpäin.

Eduskunnan toiveen mukaan kuusivuotiaitten maksuttoman esiopetuksen pitäisi alkaa vuoden 2000 syksyllä. Toiveilla on kuitenkin tapana hautautua, varsinkin kun hallituskin ehtii väliin vaihtua. Tahvanainen on silti optimisti.

- Niin hallitus- kuin oppositiopuolueetkin ovat olleet hyvin yksimielisiä esiopetuksen toteuttamisesta. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa tämä tulee varmasti olemaan keskeisin opetusalan kehittämistoimenpide.
Tahvanainen uskookin, että olivatpa hallituksessa ketkä tahansa, heidän on pakko toteuttaa esiopetus.

Ei pääsykokeita peruskouluun

Koululakien keskeisin riidanaihe koski peruskoulun soveltuvuuskokeita. Tahvanainen ja muut SDP:n kansanedustajat olisivat halunneet lakiin selkeästi kirjattavaksi, että pääsykokeita ei sallita ja perusteluissa olisi mainittu poikkeuksena olevat erityistapaukset.

- Nyt tuli lakitekstiin ehdollisena kirjatuksi niin päin, että koetta voidaan käyttää ja perusteluissa kerrotaan, että se tarkoittaa soveltuvuuskoetta sellaisiin aineisiin, jotka eivät yleisen jatko-opintokelpoisuuden kannalta ole keskeisiä.

Tahvanaisen mukaan pykälä onkin tulkinnanvarainen. Hän huomauttaa, että ei nykyisinkään lueta yli 20 vuotta sitten kirjoitun peruskoululain perusteluja.

- Erilaisia kouluja voi olla, mutta eri tasoisia ei pitäisi olla. Tahvanainen näkee vaarana slummikoulujen muodostumisen. Vaara piilee siinä, jos kuntatasolla lähdetään holtittomasti soveltamaan väljää lakia. Viime kädessä kun kysymys kuitenkin on siitä, mihin kunnilla on varaa.

Tahvanainen katsookin hyväksi, että laki tiukasti estää esimerkiksi yksityiskoulujen perustamisen, jotta eritasoisia järjestelmiä ei pääsisi muodostumaan.

Kokoomuksessa vapaamielistä koulutusajattelua

Keskustelu eri tasoisesta opetuksesta käytiin jo komiteavaiheessa. Ensimmäisen ehdotuksen mukaan peruskoulu olisi voinut ostaa vapaasti opetusta mistä tahansa, Tahvanainen muistelee.

- Siinä tullaan helposti sille rajalle, minkä tasoista opetus on. Jos ajatellaan, että ala-asteella olisi hyvinkin paljon opettajia, jotka käyvät opettamassa pari tuntia viikossa, niin sosiaalinen yhteisö ja kasvatuksellinen aspekti häipyy.

- Kun valiokunnassa asiaa käsiteltiin, niin aika pitkälle haluttiin säilyttää yhtenäiskoulujärjestelmä, mutta täytyy sanoa, että kyllä asenteista henkii, että muutamilla tahoilla näyttää olevan vieläkin halua hyvinkin vapaamieliseen koulutuspoliittiseen ajatteluun.

Tahvanainen myöntää viittaavaansa erityisesti Kokoomukseen, muttei mainitse yksittäisiä henkilöitä. Hän huomauttaa, että keskustelu muuttui välillä myös arvovaltakamppailuksi, jossa poliittisella areenalla monta hyvääkin asiaa kärsi.

Arvovaltakamppailua

Eräs arvovaltakysymyksistä oli, ettei hallituksen yksimielistä esitystä ole syytä lähteä muuttamaan.
- Näin siitäkin huolimatta, että asiantuntijakuulemisessa voi tulla vielä seikkoja, joita hallitus ei ole huomioinut, Tahvanainen toteaa.

Oman lisäsotkunsa käsittelyyn toi vielä Keskustan välikysymys, joka ajoittui samalle päivälle SDP:n tiedotustilaisuuden ja Ajankohtaisen Kakkosen koululakikeskustelun kanssa.

- Kokoomus laski yhteen asioita ja ilmeisesti tulkitsi, että me olemme lähteneet opposition kanssa samaan kelkkaan.
Ajoitus oli Tahvanaisen mukaan kuitenkin pelkkää sattumaa.

Laki on kuin sitä luetaan

Lain lopputulos on Tahvanaisen mukaan kuitenkin kohtuullinen kompromissi. Se ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan laki on kuten sitä luetaan.

- Jos laki toteutuu eduskunnan tahdon mukaisesti, niin tulevaisuudessakin lapset voivat käydä koulua ja tasa-arvoinen koulutuspolitiikka toteutuu. Mutta jos lakia aletaan käyttää holtittomasti hyväksi, niin se antaa mahdollisuuden hyvinkin monenlaisiin ratkaisuihin ja tulkintoihin.

Vaikka päättäjien, kuten opetusministeriön ja opetushallituksen tahto vielä säilyykin, niin kuntatason typerät päätökset tuntuvat.
- Siinä vaiheessa kun vanhemmat menevät oikeuteen, voi jo olla liian myöhäistä, Tahvanainen pohtii.

- Me olisimme halunneet muutamiin kohtiin tiukempaa säätelyä reunaehtoina koulutuksen järjestämiselle, esimerkiksi opetusryhmien koosta ja tiettyjen rahoitusjärjestelmien, kuten oppilaan ohjauksen suhteen, mutta sellaiselle ei näyttänyt olevan laajempaa halua.

Kaiken kaikkiaan keskustelu jatkuukin myös koululakien jälkeen. Sivistysvaliokunta on edellyttänyt, että tulevalla vaalikaudella annetaan koulupoliittinen selonteko ja tehdään myös selvityksiä siitä, miten opetuksen arviointijärjestelmä toimii ja miten koko laki toimii.

- Koko kysymys on kolmen vuoden päästä seuraavien edustajien käsissä, Tahvanainen sanoo.

PETE PAKARINEN
3.7.1998

POLITIIKKA -SIVULLE