EMU-ratkaisu sataa keskustan laariin

Lankia: Punamulta on syytä pitää mukana kuvassa



Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia uskoo Suomen kansallisen EMU-päätöksen näkyvän ensi kevään eduskuntavaalien tuloksessa. Kun vähintään toinen puoli kansasta vastusti nopeaa rahaliittoon menoa, täytyy siitä aiheutua jälkipotku.


Jos kannatus ei kanavoidu keskustalle, se on ainakin pois vasemmistopuolueilta. Niiden sisällä oli paljon ratkaisua koskeva arvostelua. Lankian mielestä ei kuitenkaan olisi hyvä kansanvallan kannalta, jos passiivisten penkki pitenisi entisestään tämän asian vuoksi.

Lankia vakuuttaa keskustan kääntäneen katseensa "ilman minkäänlaista herkuttelua" siihen tosiasiaan, että EMU-Suomi on tulossa. Kysymys on nyt ratkaisujen hakemisesta siihen, miten siellä pärjätään keskustalle tärkeiden asioiden näkökulmasta.

Suomen Tietotoimiston haastattelussa puoluesihteeri Lankia haluaa EMU-kuvioista huolimatta pitää punamultaa eli keskustan ja SDP:n yhteistyötä yhtenä hallituspohjan vaihtoehtona.
- Punamulta on paljon mainettaan parempi. Toivoisin, ettei sitä ammuttaisi ennalta alas tai suljettaisi asenteellisesti pois SDP:n piirissä, Lankia sanoo.

Sosialidemokraatit ja kokoomus näkisivät toisensa mielellään hallituskumppaneina myös uudessa hallituksessa, jos vaalitulos vain sen sallii.

Lankian näkemyksen mukaan nämä puolueet ovat EMU-prosessin ohella monissa muissakin yhteiskunnallisissa kysymyksissä lähempänä toisiaan kuin keskustaa.
- Kaikki tunnustavat kuitenkin, että uusi hallitus rakennetaan ensi sijassa vaalituloksen ja siihen liittyen yhteisten näkemysten pohjalta, Lankia korostaa.

Tasonomainen vaalivoitto

Demarien ja kokoomuksen tiiviin akselin vuoksi keskustan on Lankian mielestä tähdättävä vaalituloksessa suurimman puolueen asemaan. Vähimmilläänkin keskustan edustajanpaikkojen lisäyksen tulisi olla "tasonomainen", jotta se antaisi rehellisen oikeuden olla mukana hallituskeskusteluissa.

- Se edellyttää selkeää muutosta voimasuhteissa keskustan hyväksi ja hallituksen päärintaman tappioksi, Lankia linjaa.

Ennakko-odotukset ovat vuoden 1991 vaaleihin verrattavia. Silloin keskusta sai 55 paikkaa. Nykyisessä eduskunnassa keskustalaisia kansanedustajia on kymmenen vähemmän.

Lankia elättelee toivetta, että keskustan puheenjohtaja Esko Ahon asettuminen ehdolle samassa Helsingin vaalipiirissä Paavo Lipposen (SDP) ja Sauli Niinistön (kok) kanssa antaa mahdollisuuden vertailla julkisuudessa puolueiden tarjoamia erilaisia yhteiskunnallisia ohjelmia.

Eniten ääniä kolmesta puheenjohtajasta saattaa saada Niinistö, jonka puolueella on Helsingissä paras lähtötilanne ja jaossa olevia irtoääniä.

- Yllätyksiin pitää silti voida varautua. Keskusta ei ole aiemmin voinut mitata mahdollisuuksiaan pääkaupungissa. Tutkimusten mukaan kannatuspohja voi olla kymmenen prosentin luokkaa, vaikka vaalitulokset ovat pysyneet viiden prosentin pinnassa.

Lankia sanoo pettyneensä Kukka-Maaria Karjalaisen (kesk) sananvalintoihin, kun tämä kieltäytyi ehdokkuudesta Helsingissä. Karjalainen antoi ymmärtää, että maalta kotoisin olevilla on keskustassa paremmat mahdollisuudet edetä.

Lankia muistutti Karjalaisen heikosta menestyksestä eurovaaleissa. Läpimurto vaatisi aika pitkäjänteistä työtä henkilötasolla.
- Toivon, että hän voisi vielä harkita ehdokkuutta. Piirillä on yhä puolet paikoista täyttämättä.

Työreformi tyrkyllä hallitusohjelmaan

Puheenjohtaja Ahon parin viikon takainen esitys puolueiden välisistä keskusteluista ja uuden hallituksen edessä olevien ongelmien kartoittamisesta jo ennen vaaleja ei ottanut tulta.

Lankian mielestä hallitus joutui kuitenkin reagoimaan asiaan. Talousneuvoston päätöksellä asetettiin työryhmä selvittämään julkisen talouden tasapainottamista ja välttämättömien peruspalvelujen säilyttämistä. Se tosin tapahtuu paljolti virkamiespohjalta.

Talousneuvosto edustaa etujärjestötahoja ja hallituspuolueita. Oppositiolla ei ole siellä sanan sijaa, Lankia huomauttaa.

Keskustan puoluesihteeri haluaa nostaa kaksi asiaa uuden hallituksen ohjelmaa laadittaessa ylitse muiden. Toinen liittyy työllisyyteen, jossa keskustan avainsana on työreformi. Erityisesti SDP:n ja vasemmistoliiton piirissä kirosanan asemaan noussut käsite on Lankian mukaan yksinkertaisesti ohjelma siitä, miten työllisten määrää voidaan lisätä.

Lankia muistuttaa, että selvästi yli kolmannes valtion budjetista menee työttömyydestä ja velanhoidosta aiheutuviin kuluihin.
- Ensisijaista on katsoa, mitkä ovat esteet työpaikkojen tarjonnan lisäämisessä. Leikkausten sijalle tulee tuoda työllistäviä uudistuksia.

Agenda on ankara kohtalonkysymys

Toinen keskustan lempilapsi on alueellisen keskittymisen torjuminen. Sekä kasvukeskusten ruuhkautuminen että maaseudun autioituminen aiheuttaa ongelmia. Kaikkien isänmaallisten voimien pitäisi Lankian mielestä kantaa myös huolta siitä, miten tuotantopääoma pidetään riittävässä määrin kansallisessa omistuksessa.

Hän kuvailee strategisesti tärkeäksi kysymykseksi sitä, mihin saakka valtionyhtiöiden osakepääomaa voidaan myydä. EU:n Agenda 2000 -uudistuksessa Suomen hallituksen tulisi olla Lankian mukaan riittävän kova suhteessa muihin maihin. Loppuvääntö saattaa lisäksi siirtyä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle.

EU:n trimmaaminen laajenemiskuntoon on EMU:n jälkeen unionin suurin kysymys. Lankia muistuttaa, että lopputuloksella on aivan ratkaiseva merkitys Suomen maataloudelle ja elintarvikejalostukselle.

Ahosta leivotaan presidenttiehdokasta

Puheenjohtaja Aho on halutessaan puolueensa seuraava presidenttiehdokas. Lankian mukaan katseet kääntyvät ensimmäiseksi Ahoon, kun ehdokaskysymys tukee ajankohtaiseksi vuoden 1999 syksyllä pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa.

Jos Ahon on käytettävissä, ei puolueessa todennäköisesti tarvitse järjestää edes esivaalia. Kilpailijoita tuskin ilmaantuu.

Lankia muistuttaa, että keskustan kentässä elää "vahva presidenttipuolueen traditio". Kisassa halutaan olla mukana myös seuraavalla kerralla. Ehdokasasettelun aikataulu lyödään lopullisesti lukkoon kesäkuun alkupuolella Vaasan puoluekokouksessa.

Lankian mukaan puolueen kentällä ei ole ollut toistaiseksi minkäänlaista harrastusta miettiä presidentinvaaleja. Kaikki huomio on mennyt eduskuntavaalien valmisteluun. Järjestys on puoluesihteerin mielestä oikea, koska hyvä menestys presidentinvaaleissa edellyttää kunnollista tulossa eduskuntavaaleissa riippumatta siitä, johtaako se hallitusvastuuseen vai ei.

Lankian ensisijaisena toiveena on saada keskusta takaisin johtavaksi hallituspuolueeksi, jolloin Aho olisi pääministeri. Maata johdetaan hallituksesta, mutta presidentin paikalta voidaan henkilöstä riippuen mielipidejohtaa Suomea. Virkaa ei pidä väheksyä.

STT-IA
30.4.1998


POLITIIKKA -SIVULLE