Pekkarinen torjuu leikkaukset
Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen torjuu valtiontalouden leikkaukset. Hän syyttääkin eritoten SDP:tä siitä, että vientitaollisuuden avainalat on päästetty ylikuumenemaan ja samalla unohdettu julkinen sektori.Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen tyrmää väitteet, joiden mukaan keskusta vaatisi lisäsäästöjä. Säästöesityksiä on hänen mukaansa tullut pikemminkin demarileiristä. - Olen ymmärtänyt, että heidän toimestaan on esitetty kymmenien miljardien lisäsäästöjä tulevalle vaalikaudelle. Selvästi demarivirkamiesten ja hallituksen toimesta on esitetty tällaisia viitteitä. Kaiken kaikkiaan Pekkarisen mukaan SDP näkee tällä hetkellä talouskehityksen liian yksipuolisena ja positiivisena. - SDP on hurahtanut tuijottamaan talouden koko kuvassa vankan veturin roolia ja menoa. Tietyillä keskeisillä vientialoilla menee hyvin, hän myöntää. - Menestyksen munat on valtiovallan toimesta pantu samaan kuppiin ja sillä menee hyvin, mutta samaan aikaan kansantalouden toinen puoli kulkee radikaalisti huonommin ja jopa vaaroja sisällään pitävällä tavalla. Ylikuumenneet vientialatPekkarinen analysoi, että muutamat keskeiset vientialat on päästetty ylikuumenemaan ja vielä vauhditettu tilannetta markan devalvoitumisella.- Sen sijaan pitäisi päinvastoin näitä voimavaroja kanavoida pk-sektorin tien tasoittamiseen, kotimarkkinatuotannon tien tasoittamiseen ja näitä teitä parempaan työllisyyteen. Pekkarisen mukaan samalla tulisi myös varustautua tuleviin suhdannesykleihin. - Tässä kuviossa julkisella sektorilla on tietty rooli. Nyt sitä on revitty alas vientialojen hyväksi. Sen pulmapuoli on vain se, että sitä kautta työttömyys ja muut ongelmat ovat pysyneet hyvin korkealla ja jopa kärjistyneet. Pekkarinen ei kuitenkaan ole suoraan valmis sijoittamaan julkiselle sektorille lisäresursseja, vaan puhuu ensisijaisesti leikkausten lopettamisesta. - Niin suuriin leikkauksiin mihin hallitus on mennyt, ei pitäisi mennä, eikä kulkea niin suurilla leikkauslistoilla kuin mitä hallituksen piriissä nyt kaavaillaan. Mieto työreformiKiistelty ja monilta ymmärtämättä jäänyt työreformi antaa Pekkarisen mukaan käytännön välineitä keskustan tavoitteiden toteuttamiseen.- Esimerkiksi niin, että työllistämisestä aiheutuneita välillisiä kustannuksia, jotka nyt rasittavat pk-sektoria ja kotimarkkinatuotantoa, pitäisi radikaalisti alentaa ja osa alennuksesta olisi jo pitänyt siirtyä suuremman pääomavaltaisen yritystoiminnan kannettavaksi. SDP on viime päivinä hyökännyt kovin sanoin työreformia vastaan. Pekkarinen näkee älähdyksessä vaalipoliittisen operaation, jolla oman joukon rakoilevaa yhtenäisyyttä yritetään juosta kokoon. - On ollut yritys panna koko käsite isoksi märäksi ilman, että uskalletaan katsoa, mitä sen sisällä on. Pekkarinen sanookin, ettei ole löytänyt kuin yhden asian, johon SAK:laisen ay-liikkeen piirissä tunnetaan pelkoa. - Ja sekin on aiheeton. Se koskee pienyritysten vapaampaa sopimista ja sekin on ymmärretty väärin. Me olemme lähteneet siitä, että siinäkin pitää olla valtakunnallinen runkosopimus, ei niin ollenkaan, että jokaisessa alle viiden työntekijän yrityksessä voidaan mitä tahansa sopia. - Kaiken lisäksi elävän elämän tilanteissa näin jo tapahtuu. Pekkarinen huomauttaakin, että työpaikoilla sovitaan kyllä herrojen palkoista ja optioista, mutta myös työntekijöiden kannustimista sopimiseen pitäisi saada joustoa. Välttämättömyydestä hyve?Kun siis työreformin uudistusten ei pitäisi iskeä edes ay-liikkeen kylkseen ja kun ne vielä Pekkarisen mukaan ovat sellaisia, joiden suuntaan joudutaan kuitenkin kulkemaan, niin voidaankin pohtia, onko koko työreformi vain keskustelussa paisunut kupla, josta vaalien jälkeen on jäljellä kevyet rippeet, vai onko tälläkin kertaa välttämättömyydestä tehty hyve?Pekkarinen ainakin on varma, että työreformin suuntaisia muutoksia on pakko tehdä viimeistään vaalien jälkeen. Pakkoihin kuuluu muun muassa pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen sekä välillisten työvoimakustannusten alentaminen. - Mitä tulee työsopimuspuolella pieniin viilauksiin, niin voi olla, että ellei niissä lainsäädäntöteitse päästä eteenpäin, niin elävän elämän realiteetit vievät niiden suuntaan joka tapauksessa. Kuntatalous välikysymyksessäKeskusta jätti perusopetusta koskevan välikysymyksen tiistaina. Myös välikysymyksen tausta on julkisen sektorin säästöissä ja eritoten kuntien valtionapujen leikkauksissa.- Meistä on kohtuutonta, että hallitus on pyrkinyt pesemään kätensä julkisuudessa. Se on leikannut huikeasti kunnilta niin, että kuntasektorin kansantuoteosuus putoaa 19 prosentista jopa alle 16 prosentin. Pekkarisen mukaan kunnilta viedään ensin rahat ja sitten ne syyllistetään siitä, että ne haluavat tehdä henkilöstösäästöjä. - Me haluamme nostaa koko kuntakentän ongelmat esille. Pekkarinen muistuttaa, että vaikka kärki on opetustoimessa, niin esimerkiksi sosiaalipuolen lomautuksiakaan ei unohdeta. - Työllisyyden , yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja palvelujen käyttäjien kannalta haemme oikeudenmukaisuutta. - On kohtuutonta, että kun yhteisten ponnistuksin on saatu kansantalouden veturi kuntoon, niin muutama tuhat kuljettajaa, yritysten avainjohtajaa kuittaa itselleen viiden miljardin markan optiot muutamassa hetkessä. Mitta on 20 kertaa suurempi kuin mihin kunnat kaikilla näillä säästötoimilla tähtäävät. Lomautukset aiheellisiaPekkarinen ei tosin ota huomioon, että toisaalta myös kuntien yhteisöverotuotto on kasvanut. Hän ei kuitenkaan usko, että kunnat huvikseen lomauttelevat, vaan sanoo, että aina lomautuksiin löytyy aihetta jonkin mittarin mukaan.Pekkarinen kiistää myös OAJ:n selvitykset ja huomauttaa, että esimerkiksi selvityksessä hyvin menestyvien joukkoon laskettu Esko Ahon entinen kotikunta Kannus joutuu syömään omia pääomiaan.
Kun lomauttajien joukossa on myös keskustajohtoisia kuntia, ei Pekkarisen mukaan ole kuitenkaan kahta puhetta siitä, etteikö syy kääntyisi hallitukseen.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE