Itälä: EU harmonisoi jo verotusta


Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälän mukaan verotuksen harmonisointi on täydessä vauhdissa EU-alueella.

Verojen harmonisointia on Euroopan unionin piirissä vuoroin toivottu, vuoroin pelätty, näkökulmasta riippuen. Talous- ja rahaliiton on osaltaan arveltu lisäävän paineita verotuskäytäntöjen yhdenmukaistamiseen.

Ville Itälä on selvittänyt kokonaisuutta keskustelemalla eri asiantuntijoiden kanssa. Itse hän ei pidä verotuksen harmonisointia huonona asiana.

- Suomen on kuitenkin ymmärrettävä asia ajoissa ja valmistauduttava muutoksiin, jotta vältämme ikävät yllätykset valtiontaloudessa, Itälä sanoo.

Suomen leimavero poistuu tänä vuonna, ehkä jo vappuviikonloppuna. Itälän mukaan sen vaikutus valtion talouteen on noin 1.1 miljardia. Makeisveron hän tietää poistuvan ensi vuonna.

Käytettyjen autojen maahantuonti verottomaksi

- Lähivuosina on odotettavissa muutoksia myös autoveroon ja arvonlisäveroon. Käytettyjen autojen maahantuontiveron kanssa saattaa tulla ongelmia lähiaikoina, sillä EU-tuomioistuin on jo ilmoittanut Portugalille ja Kreikalle, että niiden on poistettava kyseinen vero, Itälä kertoo.

Jos käytettyjen autojen maahantuonti tulee verovapaaksi, alkaa yksi jos toinen suomalainen suunnistaa auton ostoon ulkomaille. Se tietäisi suuria ongelmia suomalaiselle autokaupalle. Siksi tällaisiin tilanteisiin on Itälän mukaan valmistauduttava hyvissä ajoin ja vähitellen.

- Onneksi liikenneministeriössä suunnitellaankin jo miten tähän tulisi vähitellen valmistautua, Itälä tietää.

Arvonlisäveron harmonisointi on puolestaan yksi EU:n keskeisiä tavoitteita. Senkään ei kuitenkaan ole arvioitu sujuvan kovin helposti. Suomessa maksetaan tulevan euro-alueen korkeinta arvonlisäveroa.

Kevein arvonlisävero on Saksassa (14 %), jossa perusprosentti on kahdeksan yksikköä Suomea (22 %) alhaisemmalla tasolla. Ero on asiantuntijoiden mielestä liian kova.

Myös pääomien verotuksen yhtenäistämistä kohtaan on kovia paineita.
- Se vaatii EU:ssa kuitenkin yksimielistä päätöstä, ja esimerkiksi Luxemburg alhaisen pääomaveron maana vastustaa harmonisointia, sillä se hyötyy tilanteesta pääoman kulkeutuessa sinne, Itälä sanoo.

Kun esimerkiksi Suomessa maksetaan korkotuloista lähdeveroa 28 prosenttia, on luku Luxemburgissa pyöreä nolla.

Yhtenä verotuksen harmonisoinnin moottorina on pidetty EU:ssa yli kaksikymmentä vuotta jatkuneita pyrkimyksiä saada aikaan kompromissi yhteisen eurooppalaisen yritysmuodon löytämiseksi. Näin sisämarkkinoilla toimivan yrityksen ei tarvitsisi enää yhteisen yrityslainsäädännön ansiosta perustaa oikeudellista yksikköä kaikkiin niihin maihin joissa se toimii.

Jotkut ovat esittäneet, että juuri tämä edellyttäisi verotuksen harmonisointia, mutta monien mielestä verotuksen tulisi vain olla neutraalia ja oikeidenmukaista.

Polttoaineiden, alkoholin ja tupakan osalta ongelmana ovat "vuodot" maan rajojen läheisyydessä. Itälän mukaan se asettaa rajan sille kuinka pitkään esim. polttoaineveroja voidaan nostaa.

Tuloverot kansallisen päätöksenteon piirissä

Tavallista veronmaksajaa kiinnostaa kuitenkin eniten se, miten käy tuloverotuksen.
- Tuloveron harmonisointi ei kuitenkaan ole mielestäni näköpiirissä. Se onkin säilytettävä kansallisen päätöksenteon piirissä, Itälä sanoo.

Suomessa kansallinen päätöksenteko on ainakin toistaiseksi merkinnyt paikkaa kolmen korkeimpia tuloveroja kantavan EU-maan joukossa. Perusteet korkean tuloveron laskemiseen ovatkin sisäpoliittisia, eivätkä siis johdu Euroopan integraatiosta.

JORI ARVONEN
30.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE