Lontoo on selvästi maailman suurin kauppapaikka

BIS:n valuuttakauppatutkimus: Valuuttamarkkinoiden päivävaihto 1 490 mrd dollaria



Kansainvälisten valuuttamarkkinoiden päivävaihto nousi viime huhtikuussa noin 1 490 miljardiin dollariin eli huhtikuun dollarikurssin mukaan muunnettuna noin 8 200 miljardiin markkaan.


Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n keräämien tietojen mukaan vaihto kasvoi kolmessa vuodessa 300 miljardia dollaria.

Valuuttojen käteiskaupan arvo nousi vuoden 1995 huhtikuun 520 miljardista dollarista 590 miljardiin dollariin. Termiini- ja valuutanvaihtosopimusten päivävaihto kasvoi selvästi nopeammin ja nousi 670 miljardista dollarista 900 miljardiin dollariin.

Valuuttakaupan päivävaihto oli huhtikuussa vajaa neljännes maailman tavara- ja palvelukaupan arvosta koko viime vuonna.

Maailman kauppajärjestön WTO:n tilastojen mukaan maailmankaupan arvo oli viime vuonna 6 590 miljardia dollaria. Siitä tavarakaupan arvo oli 5 295 miljardia dollaria ja palvelukaupan 1 295 miljardia dollaria.

Kansainvälisen johdannaiskaupan päivävaihto kasvoi BIS:n joka kolmas vuosi tehtävän tutkimuksen mukaan selvästi valuuttakauppaa nopeammin. Johdannaiskaupan päivävaihto kohosi 362 miljardiin dollariin eli 85 prosenttia suuremmaksi kuin vuonna 1995, jolloin se oli 196 miljardia dollaria.

Valuuttakauppa kasvoi vauhdilla

Yhdysvaltain dollarin kurssin voimakas nousu vuodesta 1995 vuoteen 1998 aiheutti sen, että valuuttakaupan päivävaihdon kasvuvauhti hidastui käyvin arvoin edellisen kolmivuotiskauden 46 prosentista 26 prosenttiin.

Dollari vahvistui yli 50 prosenttia mm. suhteessa jeniin, mikä vastaavasti vähensi jenikauppojen dollariarvoa.

Valuuttakurssimuutoksista puhdistettuna valuuttakauppa kasvoi vuoden 1995 huhtikuusta viime huhtikuuhun 46 prosenttia. Edellisellä kolmivuotiskaudella vuodesta 1992 vuoteen 1995 valuuttakaupan kasvuvauhti oli BIS:n mukaan 29 prosenttia.

Päivän kursseilla Yhdysvaltain dollarin osuus valuuttakaupasta kasvoi. Dollari oli toisena valuuttana 87 prosentissa kaupoista, kun sen osuus vuonna 1995 oli 83 prosenttia. Kiintein kurssein dollarin osuus laski BIS:n mukaan 76 prosenttiin.

Jenin osuus valuuttakaupasta nousi kiintein kurssein 24 prosentista 29 prosenttiin, kun se päivän kursseilla laski 24 prosentista 21 prosenttiin. Myös lukuisten pienempien valuuttojen osuus valuuttakaupasta kasvoi. BIS:n mukaan muutos heijastaa uusia investointistrategioita, joissa jeni on mukana.

Euron ennakointi näkyi markkinoilla

Manner-Euroopan ydinvaluuttojen välisten kauppojen määrä laski BIS:n selvityksen mukaan voimakkaasti verrattuna huhtikuuhun vuonna 1995. Tämä näkyi erityisesti Ranskan frangin ja Saksan markan välisessä valuuttakaupassa.

Euroopan ydinvaluuttojen välisen kaupan rauhoittuminen heijasti markkinoiden odotuksia euron käyttöönotosta.

BIS:n tutkimus tehtiin viime huhtikuussa eli kuukausi ennen euron kiinnityskurssien päättämistä. Markkinat olivat jo sitä ennen ajaneet ennakoidut eurovaluutat lähelle tulevia kiinnityskursseja.

Euroopan valuuttajärjestelmän ecu tai Euroopan Unionin jäsenmaiden valuutat olivat BIS:n tutkimuksen perusteella valuuttaparin toisena valuuttana yhteensä 63 prosentissa valuuttakaupoista. Kanadan dollarin osuus valuuttakaupasta oli 4 prosenttia, Australian dollarin 3 prosenttia ja muiden valuuttojen 15 prosenttia.

Yhdysvaltain dollarin jälkeen toiseksi käytetyin valuutta oli Saksan markka, joka oli toisena valuuttana 30 prosentissa kaupoista. Vuonna 1995 D-markan osuus oli käyvin kurssein 3 7 prosenttia. Englannin punnan osuus valuuttakaupasta nousi yhden prosenttiyksikön 11 prosenttiin.

Ranskan frangin osuus valuuttakaupan päivävaihdoista laski 8 prosentista 5 prosenttiin. Ecun ja muiden Euroopan valuuttajärjestelmä valuuttojen osuus valuuttakaupan päivävaihdosta nousi 15 prosentista 17 prosenttiin.

Valuuttakaupasta yli puolet Euroopassa

Päivittäisestä valuuttakaupasta käytiin viime huhtikuussa yli puolet Euroopan markkinoilla. Kaikkien yli 1 prosentin markkinaosuuteen yltävien Euroopan maiden yhteenlaskettu markkinaosuus valuuttakaupan päivävaihdosta nousi BIS:n tutkimuksen mukaan yhteensä 55 prosenttiin.

Johdannaiskaupoista Euroopan osuus oli 66 prosenttia.

Maailman johtava valuuttakaupan keskus on Lontoo, jonka markkinaosuus oli suurin niin perinteisessä valuuttakaupassa kuin johdannaiskaupassakin.

Britannian markkinoiden osuus valuuttakaupan päivävaihdosta oli huhtikuussa 32 prosenttia ja johdannaiskaupasta 36 prosenttia. Vuonna 1995 osuudet olivat 30 prosenttia ja 27 prosenttia.

Yhdysvaltain markkinoiden osuus valuuttakaupan päivävaihdosta oli 18 prosenttia, Japanin 8 prosenttia, Singaporen 7 prosenttia ja Saksan 5 prosenttia. Ranskan, Sveitsin ja Hongkongin markkinoiden osuus oli 4 prosenttia kullakin.

Johdannaiskaupassa Yhdysvaltain markkinoiden markkina-osuus oli huhtikuussa 19 prosenttia ja Japanin markkinoiden 9 prosenttia. Ranskan markkinoilla johdannaiskaupoista tehtiin BIS:n tietojen mukaan 10 prosenttia, Saksan markkinoilla 7 prosenttia ja Sveitsin markkinoilla 3 prosenttia.

STT-IA
30.10.1989


TALOUS -SIVULLE