Henkilöstön asemasta Eurooppa-yhtiöissä haetaan yhä sopua



EU:n työministerit jatkoivat tiistaina Luxemburgissa sovun hakemista siitä, miten henkilöstön edustus ns. Eurooppa-yhtiöissä turvataan. Kiistat jäivät edelleen ratkaisematta.


Työministeri Liisa Jaakonsaaren (SDP) mukaan kompromissin haussa on kuitenkin edistytty siinä määrin, että asian voidaan odottaa ratkeavan joulukuussa.

Kiista henkilöstön osallistumisesta on jarruttanut Eurooppa-yhtiöiden luomista. Järjestely helpottaisi useamassa EU-maassa toimivien yritysten oloja mm. vähentämällä byrokratiaa.

Direktiiviehdotuksen mukaan henkilöstön hallintoedustuksesta pyrittäisiin ensin sopimaan yhtiön sisällä. Jos sopimusta ei synny, otettaisiin käyttöön ns. perälauta eli määrätty vähimmäistaso.

Tämän vähimmäistason määrittäminen onkin ollut yksi suurimpia kiistakysymyksiä. Aiemmin valmisteluissa on ollut esillä malli, jossa henkilöstö saisi viidesosan yrityksen hallituksen tai hallintoneuvoston paikoista, vähintään kuitenkin kaksi paikkaa.

Jos Eurooppa-yhtiöön osallistuvien yritysten maissa henkilöstöllä on jo nyt oikeus saada edustajansa yrityksen hallintoon, otettaisiin malli ehdotuksen mukaan siitä maasta, jossa se on henkilöstön kannalta edullisin.

Henkilöstö voisi osallistua omaa asemaansa koskevien ylikansallisten asioiden käsittelyyn. Ylikansalliset asiat koskisivat yhtiötä itseään, vähintään kahta sen tytäryritystä tai muuta yksikköä vähintään kahdessa jäsenmaassa.

Neuvotteluissa on ratkaistava lisäksi mm., miten turvataan yrityksen eri maissa olevan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja milloin henkilöstön osallistumisesta voidaan kokonaan luopua.

Peikkona edustus myös kansallisissa yrityksissä

Sopimista henkilöstön asemasta Eurooppa-yhtiöissä on vaikeuttanut se, että vain osassa EU-maista osallistuminen yritysten hallintoelimiin on taattu lailla.

Eräissä maissa kuten Espanjassa pelätään nyt, että järjestely tulee Eurooppa-yhtiön myötä "keittiön kautta" myös kansallisiin yrityksiin.

Toisaalta esimerkiksi Pohjoismaissa, joissa asia on järjestetty, on erityisesti ammattiyhdistysliikkeen piirissä pidetty välttämättömänä, että sama koskee myös Eurooppa-yhtiöitä. Taustalla on pelko, että yritykset pyrkisivät vapautumaan hallintoedustuksesta muuttumalla Eurooppa-yhtiöiksi.

Jaakonsaaren mukaan neuvotteluissa on etsitty ratkaisua, jossa mitään maata ei pakoteta hallintoedustukseen, mutta ei myöskään heikennetä EU-maissa nyt olevia järjestelyjä.

STT-IA
30.10.1998


POLITIIKKA -SIVULLE