EU:n linja pakolaispolitiikassa jäänee ratkaistavaksi Suomen puheenjohtajakaudella

Suomen sisäministeri Jan-Erik Enestam (RKP) toivoi, että päätöksiä voitaisiin tehdä EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa vuoden kuluttua Tampereella.

Paineita EU-maiden samansuuntaiselle politiikalle maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä lisäävät mm. muuttajien ja pakolaisten määrän kasvaminen, laiton maahanmuutto sekä EU:n tulossa oleva laajentuminen.

Puheenjohtajamaa Itävalta oli korjannut omaa pohjaesitystään sen jälkeen, kun se oli saanut kovaa arvostelua monelta suunnalta.

Arvostelijoiden mukaan Itävallan ehdotus olisi merkinnyt puuttumista Geneven sopimukseen ja siinä pakolaisille taattuihin oikeuksiin.

Itävallan sisäministeri Karl Schlögl sanoi, että puheenjohtajamaa on ottanut huomioon muiden ehdotuksia. Hän korosti, että tarkoituksena ei ole sulkea rajoja pakolaisilta ja maahanmuuttajilta.

Suomi korosti useiden muiden tapaan, että EU:n toimintapolitiikan pitää perustua Geneven pakolaissopimukseen ja siitä pitää keskustella myös YK:ssa pakolaisasioista vastaavien kanssa.

EU-maiden yhteistä toimintalinjaa haetaan mm. sellaisissa kysymyksissä, miten suojella ihmistä, jonka painostajana on jokin muu kuin valtio tai joka on joutunut pakolaiseksi tilapäisesti. Keskustelua on käyty myös pakolaisten perheiden yhdistämisestä.

Pakolaisasioista vastaava EU:n komissaari Anita Gradin muotoili asian niin, että vuonna 1951 solmittu Geneven sopimus ei vastaa kaikkiin tämän ajan kysymyksiin ja vaatii siksi täydennystä.

Itävalta on Saksan tapaan pitänyt esillä myös pakolaisista aiheutuvan taakan tasaisempaa jakamista eri EU-maiden kesken. Paljon pakolaisia vastaanottavat maat toivovat EU:lta rahallista tukea, koska pakolaisten jonkinlaiseen kiintiöjakoon nekään eivät usko.

Puheenjohtajamaa Itävalta on toivonut, että yhteisestä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta voitaisiin sopia Wienin huippukokouksessa joulukuussa. Torstain keskustelujen perusteella sitä ei pidetty juurikaan mahdollisena.

EU:n yhteisen toimintastrategian valmistelu jatkuu ja tarkoituksena on laatia linjanvedon pohjaksi yhteinen analyysi Euroopan ja sen lähialueiden tilanteesta.

- Vasta tämän työn jälkeen Suomi on valmis keskustelemaan konkreettisesta yhteisestä strategiasta ja sen toimeenpanosta, Enestam sanoi.

Huumausaineet ja rahanpesu ajankohtaisia

Enestamin mukaan Suomen kannalta ajankohtaisia ongelmia ovat järjestäytynyt rikollisuus, huumausainerikollisuus ja rahanpesu.

Oikeusministeri Jussi Järventaus (kok) nosti lisäksi esille mm. oikeusapumenettelyn helpottamisen ja nopeuttamisen.

Järventauksen mielestä koko EU:ta koskevat tavoitteet oikeus- ja sisäasioissa on määriteltävä maltillisesti. Unionin tasolla on järkevää sopia toimista vain, jos ne ovat realistista ja tuottavat kansalaisten kannalta parhaat tulokset.

Järventaus esitti kokouksessa selvityksen tekemistä siitä, miten oikeusasioissa päätetyt yhteiset toimet ovat käytännössä toteutuneet. Sen jälkeen voitaisiin hänen mielestään tarkemmin arvioida, mihin toimiin EU:n tasolla tulisi ryhtyä.

STT-IA
30.10.1998