 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ranskan koululaiset barrikaadeilla
Ranskan kouluopetus on maan lukiolaisten mielestä kehnossa tilassa. Viime viikkojen valtaisat mielenosoitukset erityisesti Pariisissa keräsivät runsaasti huomiota, mutta tulokset olivat laihoja. Toisaalta kaduilla järjestettävät, jopa väkivaltaiset mielenosoitukset ovat maan kansalaisten yleinen tapa ilmaista poliittisia mielipiteitään.Jos Suomessa oppilaat joutuvat jäämään kotiin opettajapulan takia, he ovat lähinnä tyytyväisiä voidessaan jäädä kotiin katsomaan telkkaria. Vanhemmat kirjoittavat ehkä pari "piikikästä" yleisönosastokirjettä ja soittavat rehtorille, mutta siihen tyytymättömyyden osoitukset yleensä jäävätkin. Mutta Ranskassa kaikki on toisin. Lukiolaisten spontaanit protestit alkoivat jo syyslukauden alussa. Suurena mielenosoituspäivänä 15. lokakuuta eri puolilla maata oli marssimassa noin puoli miljoonaa maan 2,3 miljoonasta lukiolaisesta. Huligaanit mielenosoittajien riesanaPariisin kaduilla osoitti mieltään 28 000 nuorta 30 lukiosta. Hirveästi kiljuvat lukiolaiset pysäyttelivät liikennettä ja heittelivät ilmaan paperitolloja. Varsinainen hulina alkoi heti koululaisten kokoonnuttua marssia varten Place de Nationille.Joukon liepellä liikuskelevat huligaanit ja rosvot käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Pari kahvilaa hajoitettiin, muutamia kauppoja ryöstettiin ja yksi auto sekä moottoripyörä poltettiin. Kaksi ihmistä loukkaantui vakavasti ja 100 riehujaa pidätettiin. Myöhemmin koululaisten edustajat tekivät kirjallisen valituksen poliisin valitsemasta marssireitistä ja marssia valvovien poliisien vähäisestä lukumäärästä. Mielenosoittajien johtaminen Saint-Germainin hienostokorttelien ja kauppakatujen kautta oli Le Monden haastatteleman mielenosoittajan mukaan samaa kuin näyttäisi lihaa nälkiintyneille koirille. Pariisin poliisi toimiiViime viikon tiistaina 20. päivä järjestettin uusi marssi, ja nyt poliisi oli valppaana. Huligaanien pääsy Pariisin keskustaan pyrittiin estämään. Kaikki vasaroiden, ruuvimeisselien ja viidakkoveitsien kantajat pysäytettiin jo lähiöjunien ja metrojen asemilla.Poliiseja oli suuret määrät siviili- ja normaaliasuissa kaikkien kauppojen ja kahviloiden edessä Place d'Italiella, jonne tiistain marssin päättyi. Lisäksi poliisi oli edellisenä yönä poistanut kaduilta yli tuhat uhanalaisiin paikkoihin pysäköityä autoa. Huligaanit turhautuivat tästä luovien toimintamahdollisuuksiensa tukahduttamisesta niin, että hyökkäsivät mieltäänosoittavien lukiolaisten kimppuun. Aseita heillä ei poliisin varotoimien ansiosta ollut, joten he käyttivät katukiviä. Lisäksi he yrittivät varastella lukiolaisten nahkatakkeja ja koulureppuja. Yksi huligaaneista totesi happamana Le Figaron toimittajalle, että on turha yrittää edes pölliä mitään. On parempi vain koittaa iskeä tyttöjä, niitä on ainakin joka puolella. Marssin tulokset laihojaUusintamarssiin otti osaa koko maassa 280 000 koululaista, Pariisissa 25 000. Marssilla oli mukana opettajiakin, jotka halusivat näyttää, että koulu-uudistuksia ei voi tehdä ilman heitä. Yleisesti ottaen mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti.Gaullistisen Le Figaron mukaan marssin saldo Pariisissa oli 85 loukkaantunutta, 80 kiinniotettua ja 50 pidätettyä (tosin sisäsivuilla mainittiin luvuiksi 265 kiinniotettua ja 74 pidätettyä). The International Herald Tribune puhui 150:stä ennen marssia talteen otetusta huligaanista. Keskiviikkona 21. päivänä lukiolaisten delegaatio tapasi sosialistihallistuksen opetusministerin Glaude Allègren. Opetusministeri ja pääministeri Lionel Jospin ovat molemmat antaneet koululaisia tukevia ja ymmärtäviä lausuntoja. Opetusministeri toivoo, että kansannousu edistäisi hänen itsensä kehittämää lukiouudistusta, jota monet opettajat vastustavat. Ranskan kouluissa tarjoillaan pettuaRanskan koulujen välillä vallitsee suuri epätasa-arvo. Tie parhaisiin korkeakouluopintoihin on helppo, jos sattuu käymään eliittikoulua. Resurssien ja opettajien puuttesta kärsivästä lähiökoulusta ei ole mitään mahdollisuutta päästä mihinkään, vaikka kuinka yrittäisi.Opetusministeri Allègre vastasi 15. päivän mielenosoituksiin esittelemällä televisiossa tilastotietoja opettajien ja oppilaiden määrästä. Tilastojen mukaan maassa on yksi opettaja kymmentä oppilasta kohden, ja Allègren mukaan kaikki mitä vaaditaan onkin itse asiassa jo tehty. Hänen esittämänsä viralliset tilastot olivat kuitenkin harhaanjohtavia. Oppilaiden määrä oli jaettu opettajien työpaikkojen määrällä eikä opettajien todellisella määrällä. Opettajien ammattilliitto kiihtyi pahasti opetusministeriön luvuista. Le Monde totesi ivallisesti, että Allègre voi olla tilastollisesti oikeassa, mutta poliittisesti hän on väärässä, koska luokissa ja kaduilla olevat lukiolaiset ovat jo oppineet laskemaan. Opetusministerin hieno reformisuunnitelmaOpetusministerin ehdottamassa koulujen uudistusohjelmassa on yleviä päämääriä, kuten lukioelämän demokratisointi, lukusuunitelmien keventäminen, viikkotuntien vähentäminen ja opettajien opetusvuorojen vaihtelu.Lukiolaiset puolestaan purnaavat selvemmin nykyjärjestelmän ilmeisistä epäkohdista: kouluissa ei ole tarpeeksi opettajia, opetustilat ovat huonossa kunnossa ja opetusaikojen järjestely on kehnoa. Hallitus on kieltämättä hankalan tilanteen edessä. Kansalliskokouksessa nyt käsitellyssä olevasta ensi vuoden budjetista opetusalan osuus on suurin ja se on mennyt kooltaan jopa puolustusbudjetin ohi. Opetusbudjetti on nyt 297,7 miljardia frangia (frangi on n. 90 p) ja siitä 93 prosenttia menee opettajille ja koulujen muille työntekijöille. Vuodesta 90 lähtien opetusbudjetti on kasvanut 50 prosenttia, mutta kasvu on mennyt pääasiassa kohonneisiin palkkakustannuksiin, ei juurikaan oppilaiden tilanteen kohentamiseen. Opetusjärjestelmä on jo saanut 4,1 prosentin lisäyksen ensi vuoden budjettiin, ja opetusministeri yrittää kasvattaa osuutta edelleen. Ranskassa on oppilaita yhteensä 5 523 000 ja opettajia 347 000. Yksi lukiolainen maksaa keskimäärin 44 200 frangia vuodessa. Le Monden mukaan teollisuusmaista ainoastaan Yhdysvallat, Suomi ja Tanska käyttävät suhteellisesti enemmän rahaa kouluopetukseen. Ranskan koulujärjestelmä on suuri, raskas ja Pariisista keskusjohtoisesti hoidettu. Järjestelmän hajauttamista paikallistasolle on vaadittu, sillä keskusjohtoisuuden katsotaan osaltaan ehkäisevän järjestelmän kehittämisen. Kaikki barrikaadeilleLukiolaisten hurjissa mielenosoituksissa ei sinänsä ole mitään uutta ranskalaisille. Pariisin kaduilla on kaikenkarvaisia kansankokouksia niin usein, että niistä on yleistä haittaa kaupungin liikenteelle. Järkevä autoilija ottaakin aamulla töihin lähtiessään selville, ettei ajoreitin lähettyvillä ole odotettavissa mitään hankaluuksia.Varsinkin seitsemännessä kaupunginosassa, missä on paljon hallintorakennuksia, pysäköintipaikan kanssa on oltava tarkkana, ettei autoparka jää iltapäivällä hurjistuneen väkijoukon kynsiin ja tule poltetuksi.
HEIKKI JANTUNEN |
ULKOMAAT -SIVULLE