Katseet kohdistuvat jälleen Amerikkaan

Kioton ilmastosopimukseen yritetään saada tolkkua



Vääntö ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi jatkuu marraskuun alussa Buenos Airesissa Argentiinassa. Silloin jokainen seuraa mielenkiinnolla suuren ja painavasanaisen Amerikan mielenliikkeitä ja valmiutta joustaa.


Yhdysvallat on koko ajan vaatinut, että vähennykset eivät saa vahingoittaa maan taloutta ja että kehitysmaat on kytkettävä jollakin tavoin mukaan vähennyksiin. Tämä hankaloitti myös Kioton ilmastokokouksen etenemistä vuosi sitten.

Kehitysmaat lähtevät siitä, että ilmakehää rasittavat kaasut ovat pääasiassa lähtöisin teollisuusmaista ja niiden on ensin siivottava jälkensä ennen kuin leikkauksia voidaan asettaa kehitysmaille.

Lisäksi ne katsovat, ettei kehitysmaita voi rasittaa päästöleikkauksilla, koska niiden maiden kansalaisilla täytyy olla samanlainen oikeus rakentaa hyvinvointiaan kuin teollisuusmailla aikanaan oli.

Yhdysvaltain tiukasta esiintymisestä huolimatta ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi näkee myös merkkejä muutoksesta parempaan.

Hänen mukaansa yleinen mielipide Yhdysvalloissa ilmastosopimusta kohtaan on aikaisempaa myönteisempi, ja hän odottaa tämän näkyvän asian eteenpäin viennissä.

Hautojärvi pitää myös tärkeänä, että sopimuksen takana on vankka tieteellinen pohja ilmastomuutoksen etenemisestä.
- Vaikka sopimus on poliittinen, argumentointi käydään tieteelliseltä pohjalta, hän huomautti.

Potkua Euroopan autonvalmistajien sopimuksesta?

Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr) puolestaan uskoo, että Euroopan autonvalmistajien sopimus siitä, että he kehittävät Euroopassa käytettäviä autoja entistä vähemmän päästöjä aiheuttavaksi lisää myös Yhdysvaltain autonvalmistajien paineita.

Hänen mukaansa myös japanilaiset autonvalmistajat ovat osoittaneet haluja vastata eurooppalaisten haasteisiin, jotta valmistajat eivät putoa Euroopan markkinoilta.

Haavisto muistutti, että Amerikassa päästövähennykset on alusta alkaen jyvitetty päästöjen aiheuttajille eikä sen ole katsottu olevan pelkästään valtion asia kuten Euroopassa. Se kummalla katsontakannalla päästöjen vähentäminen on lopulta helpompaa, jää nähtäväksi.

Haavisto kiitteli liikenteen rajoittamispyrkimyksiä

Haaviston mielestä näkökulman laajentamista tarvitaan myös Suomessa, koska välillä päästökysymys on nähty vain energiantuottajien asiana. Energia-ala on suurin yksittäinen päästöjen tuottaja Suomessa, mutta myös mm. liikenne, teollisuus ja maatalous tuottavat kasvihuonekaasuja.

Haaviston mielestä onkin rohkaisevaa, että liikenteen edustajat ja liikenneministeriö ovat jo lähteneet miettimään keinoja vähentää liikenteen päästöjä.

Hänen mukaansa myös jätehuollossa on tehty hyvää työtä, sillä kaatopaikoilta ilmaan pääsevät kaasut ovat vähentyneet ja oikeilla päätöksillä ne ovat edelleen vähennettävissä.

Kiotosta siirtyi paljon ratkaistavaa

Buenos Airesiin Kiotosta ratkaistavaksi siirtyneiden asioiden lista pitkä ja moni asia on edelleen täysin levällään. Lisäksi Turkki on toivonut voivansa jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle ja Islanti haluaa korjauksia pienten maiden päästöjen laskentaan.

Haavisto muistutti, että kokous on yksi linkki prosessia, joka lähti liikkeelle Rion YK:n ympäristökokouksesta vuonna 1992, ja eteenpäin mennään koko ajan.

Suomalaisten mielestä monia asioita ei pidä edes yrittää ratkaista tulevassa kokouksessa, vaan tieteelliselle työlle olisi annettava sen tarvitsema aika. Pitäisi myös hyväksyttävä, että palapeli valmistuu pala kerrallaan.

Suomalaiset katsovat, että esimerkiksi ratkaisut hiilidioksidia sitovista nieluista pitäisi suosiolla siirtää vuoteen 2000, koska nykyisillä tiedoilla niiden vaikutuksesta ei ole täyttä selvyyttä. Hiilinieluja ovat valtameret sekä metsät ja muu kasvillisuus.

Buenos Airesin kokouksen tarkoituksena on lähinnä saada aikaan työohjelma siitä, miten ja millä aikataululla Kioton ympäristökokouksen päätöksiä viedään eteenpäin.

Jonkinlaista selvyyttä pitäisi saada esimerkiksi erilaisten joustojen käyttöön. Näitä ovat mm. päästökiintiöiden ostaminen toiselta maalta ja kahden maan yhteiset päästöjen vähentämishankkeet.

STT-IA
30.10.1998


POLITIIKKA -SIVULLE