Muuttoliike hidastaa poliitikkojen vaihtumista

Uskollisuus palkitaan kunnallisvaaleissa


Suomalainen äänestäjä on edelleen hyvin puolueuskollinen ja valitsee vaaleista toiseen saman ehdokkaan. Vaikka ns. liikkuvien äänestäjien määrä on vuosien mittaan selvästi kasvanut, kunnallisvaaleissa muutos on tuoreen tutkimuksen mukaan hidasta.

Kuntaliiton teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että puolueuskolliset äänestäjät äänestävät muita useammin jo valtuustossa istuvaa ehdokasta. Sen sijaan nuoret ja liikkuvat äänestäjät eivät saa ehdokkaitaan läpi. Vain 10 prosenttia valtuutetuista vaihtuu neljän vuoden välein.

Tämä voi tutkijoiden mukaan johtaa siihen, että muutoshaluiset kuntalaiset eivät saa uusia ajatuksia ajavia ehdokkaitaan valtuustoihin.

- Toisaalta samoja vanhoja ehdokkaita äänestävien uskollisuus palkitaan, sanoo vuoden 1996 kunnallisvaaleihin osallistumista selvittänyt erityisasiantuntija Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Euroopan julkisen hallinnon kehittämiskeskus EIPA:sta.

Koska äänestysaktiivisuus ei näytä kunnallisvaaleissa nousevan, yksi mahdollisuus lisätä kaikkien kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia voisi tutkijan mielestä olla luottamusmiesten määrän nostaminen.

Kesällä julkaistun Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan kunnanvaltuustojen kokoonpano ei kovin hyvin vastaa valitsijakuntaa. Etenkin naisilla ja nuorilla oli valtuustoissa selvä aliedustus.

Muuttoliike ei lisää poliittista muutosta

Tärkein äänestysaktiivisuutta lisäävä tekijä näyttää tutkimuksen valossa olevan kuntaan samastuminen. Mitä vahvemmat siteet kuntalaisella on lähiympäristöönsä, sitä todennäköisemmin hän osallistuu vaaleissa.

Tämän vuoksi edes kuntaan kohdistuva muuttoliike ei vauhdita vallanvaihtoa kunnissa.
- Yhteisöön sopeutuminen näyttää kestävän 10 vuotta, eli kaksien vaalien ajan, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Muutoksia hidastaa myös se, että naiset äänestävät miehiä, etenkin pienissä kunnissa. Puoluekanta vakiintuu usein vasta 30-40-vuotiaana.

Äänestysaktiivisuus riippuu myös kuntalaisen elämäntilanteesta. Oloonsa tyytyväiset käyvät äänestämässä.

Suomalaiset samastuvat kuntaansa odotettua heikommin

Uutta tutkimuksessa on myös se, että suomalaiset näyttävät samastuvansa kotikuntaansa luultua löyhemmin.

Professori Krister Ståhlbergin mukaan suomalaiset samastuvat kotikuntaansa selvästi löyhemmin kuin kuntalaiset muissa Pohjoismaissa.
- Suomalaisten kuntaan samastumisen aste on lähes 20 prosenttia alhaisempaa kuin Norjassa ja Ruotsissa, Åbo Akademissa työskentelevä Ståhlberg sanoo.

Kotikuntaan kuulumisen tunne on vahvinta suuremmissa, tiheämmin asutuissa ja paremmin toimeentulevissa kunnissa. Muissa Pohjoismaissa kotikuntaan kiinnitytään sitä tiiviimmin, mitä pienemmässä yhteisössä eletään.

Muita vahvemmin kotikuntaansa samastuvat naiset, vanhemmat ikäluokat, korkeasti koulutetut, maanviljelijät sekä erityisesti ruotsinkielinen väestö.

Keskustan ja RKP:n kannattajat kaikkein puolueuskollisimpia

Oman puolueen valta-asema kunnassa lisää äänestysaktiivisuutta. Erityisesti keskustan ja ruotsalaisen kansanpuoleen valta-alueilla äänestäjät ovat tutkimuksen mukaan tavallista uskollisempia.

Vastaavasti kunnissa, joissa keskustan asema on vahva, muiden puolueiden kannattajat pysyvät passiivisempina. RKP:n valta-alueilla ei kuitenkaan ole havaittu samanlaista muita passivoivaa vaikutusta kuin keskustalaisissa kunnissa.

Puolueuskollisuutta tutkimuksessa vertailtiin tarkastelemalla äänestämistä samanaikaisesti järjestetyissä europarlamenttivaaleissa. Vertailusta käy ilmi, että puoluekantaa vaihdellaan paljon.

Esimerkiksi kokoomusta kunnallisvaaleissa äänestäneistä 13,3 prosenttia valitsikin EU-vaaleissa keskustan ehdokkaan. Yli 11 prosentin siirtymä oli myös vasemmistoliitosta SDP:hen ja vihreistä SDP:hen.

Euro- ja kunnallisvaalien yhdistämisellä ei tutkimuksen mukaan näytä olevan niin suurta vaikutusta äänestysaktiivisuuteen kuin on luultu.

Osallistumistapa vaihtelee kunnan koon mukaan

Tapa osallistua politiikkaan vaihtelee kunnan koon mukaan. Pienissä kunnissa käytetään sovinnaisia osallistumismuotoja, kuten yhteydenottoja vallankäyttäjiin. Suuremmissa kaupungeissa ovat yleisiä myös protestihenkiset toimintamuodot.

Professori Stefan Sjöblomin mukaan vain joka viides on jää täysin poliittisen osallistumisen ulkopuolelle.

- Noin puolella kuntalaisista on kokemusta jostain vaikuttamistavasta, ja neljännes näyttää olevan potentiaalisia osallistujia, jotka luottavat jossain määrin kuntalaisten vaikutuskeinoihin.

Tutkija Marianne Pekola-Sjöblomin selvityksen mukaan kuntalaiset näyttävät pitävän itseänsä pätevinä osallistumaan, mutta eivät luota poliittiseen järjestelmään.

Vieraantuneita on etenkin suurissa kaupungeissa, alle 30-vuotiaiden, vähän koulutettujen ja vasemmistolaisten keskuudessa. Alle 3 000 asukkaan kunnissa kiinnitytään järjestelmään parhaiten.

STT-IA
30.10.1998

POLITIIKKA -SIVULLE