Sanomalehtien leiriytyminen jatkuu - Uutta kasvua haetaan sähköiseltä puolelta



Viestinnän keskittyminen etenee Suomessa alan suurfuusioiden jälkeenkin, vaikka pienemmin askelin. 90-luvulla syntyneiden kolmen johtavan medialeirin eli Sanoma-WSOY:n, Alma Median ja Keski-Suomen Median ulkopuolella on vielä toistakymmentä seitsenpäiväistä maakuntalehteä.


Näitä ovat mm. Turun Sanomat, Kaleva, Hämeen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Kainuun Sanomat, Karjalainen, Keskipohjanmaa ja Länsi-Savo.

Niiden tulevasta kohtalosta on esitetty monenlaisia arvailuja. Viestinnän tutkija Jyrki Jyrkiäinen Tampereen yliopistosta uskoo, että lehtien omistuksen keskittyminen ja muunlainen ryhmittyminen väistämättä jatkuvat edelleen.

Siihen pakottavat taloudelliset realiteetit; kilpailun kiristyessä kumppaneita on etsittävä joko lähimmästä leiristä tai etäämmältä.
- Liikehdintää on koko ajan, mutta sitä, millä aikataululla uusia järjestelyjä tapahtuu ja etenevätkö ne omistuksen asteelle, on vaikea ennakoida, Jyrkiäinen sanoo.

Uusimpia siirtoja on tehty Pohjois-Suomessa, missä Alma Media on syksyn aikana kasvattanut omistuksensa Pohjolan Sanomista 60 prosenttiin ja hankkinut yrityskaupan kautta muutamia sanomalehti Kalevan osakkeita.

Parhaat kasvunäkymät sähköisellä puolella

Jyrkiäinen ei usko, että viimeisten riippumattomien lehtien haaliminen omaan leiriin olisi suurille mediajäteille itsetarkoituksellisen tärkeää.

- Ratkaisuissa pyrittäneen pikemminkin koon ja toimintojen optimointiin kuin siihen, että konsernin kokoa välttämättä haluttaisiin tällä tavoin kasvattaa. Ostettavaa ei haeta millä hinnalla tahansa, vaan sen mukaan, mikä kulloisenkin strategisen tilanteen mukaan on järkevää ja mahdollista, Jyrkiäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että suurilla mediakonserneilla on tällä hetkellä kiikarissa muitakin kiinnostavia kasvualueita, varsinkin sähköisellä puolella.

Sekä Sanoma-WSOY:llä että Alma Medialla on oma televisiokanava, ja sähköiset verkkomediat ovat olleet keskeisesti esillä konsernien kaavaillessa tulevaisuudennäkymiään.

Kasvua saatetaan hakea myös muista Pohjoismaista ja Baltian markkinoilla. Pohjoismaiset sanomalehtimarkkinat ovat tosin jo niin täynnä, että sillä puolella kasvua ei juuri voi tapahtua kuin yritysostojen kautta.

Lehdet ovat etsineet kustannussäästöjä myös toimitus- ja markkinointiyhteistyöstä. Helpoimmin synergian syventäminen käy saman konsernin viestimissä, mutta myös itsenäisten lehtien välistä yhteistyötä on kokeiltu.

Tähän mennessä nähtyjä esimerkkejä ovat mm. 27 sanomalehden valtakunnallinen markkinointiryhmä Kärkimedia ja ns. Väli-Suomen sanomalehtien yhteinen sunnuntailiite.

Kärkimediasta kerrotaan, että keskusteluja on ollut myös sanomalehtien yhteisen valtakunnallisen jakeluorganisaation perustamisesta.

Itsenäisyyden merkitys

Maakuntalehtien omistusmuutokset vaativat myös sitä, että nykyiset omistajat ovat niihin valmiita. Tällä puolella Jyrkiäinen näkee myös elementtejä, jotka puhuvat loppuun saakka vietyä keskittymistä vastaan.

- Joissain lehdissä perinteiset omistajataustat ovat sellaisia, että ne haluavat ylläpitää omaa itsenäisyyttään ja maakunnallista identiteettiä. Omistuksen siirtymisen ulkopuolisille pelätään johtavan sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät ole alueen kannalta hyväksi, Jyrkiäinen pohtii.

- Lehtien sisälläkin on puolesta ja vastaan -linjoja, joista käydään sitten henkien taistelua. Pohjoisessa sanomalehti Kalevan vanhat omistajat pelästyivät tänä syksynä Alman aikeita, kun se hankki yritysoston kautta kuusi Kalevan osaketta ja kertoi olevansa kiinnostunut kasvattamaan merkittävästi osuuttaan yhtiöstä.

Kiireesti koolle kutsuttu Kirjapaino Osakeyhtiö Kalevan ylimääräinen yhtiökokous poisti yhtiöjärjestyksestä suurten omistajien äänivaltaa kaventavan ns. äänileikkurin. Leikkurin poiston jälkeen äänivallan hankkiminen Kalevasta on selvästi entistä vaikeampaa.

Ratkaisua perusteltiin juuri tarpeella säilyttää lehtiyhtiön päätösvalta pohjoissuomalaisissa käsissä.

Viime viikolla Alma käytti lunastusoikeuttaan, kun yksi Kalevan vanhoista osakkaista myi yhden Kalevan osakkeen Sanoman tytäryhtiölle. Kauppahinta oli poikkeuksellisen suuri, 500 000 markkaa.

Kalevalla on yhteensä runsaat 2 200 osaketta. Niillä on aiemmin tehty yksittäisiä kauppoja noin 40 000 markan kappalehintaan.

Suuret myös sähköisiä

Kolmesta suuresta Sanoma-konserni ja Alma ovat edenneet vahvasti myös sähköiseen viestintään, jossa suurin tekijä on Suomessa edelleen kuitenkin Yleisradio. Sanoma-WSOY:llä on televisiokanava Nelonen, Almalla MTV ja Radio Nova.

Lehdistössä Sanoma on 90-luvulla laajentanut omistustaan Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Helsinki Median lisäksi Kaakkois-Suomeen, jossa sillä on 48 prosentin vahva vähemmistöosuus Etelä-Saimaata, Kymen Sanomia ja Kouvolan Sanomia julkaisevasta Kymen Lehtimediasta.

Se julkaisee myös Taloussanomia ja Rautakirjan kautta Sanoma-WSOY kattaa myös jakelun.

Sanomat osti kesällä viidenneksen myös Janton-konsernista, joka omistaa jakeluyhtiö Suomen Suoramainonnan ja useita muita jakeluyhtiöitä eri kaupungeissa. Konserniin kuuluvat myös mm. Länsi-Uusimaa, Alueuutiset, City-lehti, Turkulainen ja Tamperelainen sekä puolet Länsiväylästä.

Aamulehti-yhtymän ja MTV:n yhdistyessä syntyneen Alma Media -konsernin lehtiä ovat Kauppalehti, Iltalehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa ja nyt myös Pohjolan Sanomat. Aamulehti osti aikoinaan myös Pohjalaisen, jonka se myöhemmin myi Ilkalle.

Keski-Suomen Median suurimmat lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat. Lisäksi ketjuun kuuluvat mm. Pieksämäen ja Warkauden lehdet sekä lukuisia paikallislehtiä.

Keski-Suomen Median suurin omistaja on Keskisuomalainen Oy. Vähemmistöosakkaina ovat Sanoma Oy, TS-Yhtymä ja Ilkka Oy.

Muutkin ovat ketjussa

"Kolmen suuren" lisäksi Suomessa on runsaasti pienempiä yhteen konserniin kuuluvista sanomalehdistä koostuvia ketjuja. Sanomalehtien liitto listasi lehtiketjuja viime vuonna yhteensä 29.

Pienemmissä lehtiketjuissa tyypillisimmin maakuntalehti omistaa myös lähiseudun pienempiä alue- ja paikallislehtiä.

Esimerkiksi Turun Sanomat -konserniin kuuluvat myös Salon Seudun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

Etelä-Pohjanmaalla entiset tiukat kilpailijat Ilkka ja Pohjalainen kuuluvat nykyisin samaan yhtiöön. Suomenmaan kanssa samaan ketjuun taas kuuluvat Koillissanomat, Iijokiseutu, Kalajoki-lehti ja Rantalakeus.

Demari-ketjuun Sanomalehtien liitto listasi vuosi sitten Turun Päivälehden, Arbetarbladetin, Eteenpäin-lehden, Hämeen Kansan, Keski-Suomen Viikon, Pohjois-Karjalan, Pohjolan Työn, Päijätseudun, Valppaan ja Uuden Ajan.

Ruotsinkielisellä puolella taas Hufvudstadsbladetin ympärille ovat ryhmittyneet Borgåbladet, Österbottningen ja Östra Nyland. Aikakauslehtiä kustantaa kolme suurkonsernia: Yhtyneet Kuvalehdet, Helsinki Media ja A-lehdet.

STT-IA
30.10.1998


TALOUS -SIVULLE