Maailmantalouden häiriöt pienensivät MeritaNordbankenin kasvuvauhtia



Maailmantalouden kriisit rokottivat tuntuvasti MeritaNordbankenin tulosta loppukesästä.


Rahatalouden häiriöt ja sitä seurannut osakkeiden hintojen lasku kavensivat pankin heinä-syyskuun voittoa lähes 0,5 miljardilla markalla edellisestä kolmen kuukauden jaksosta.

Konsernijohtaja Hans Dahlborg tähdensi, että sama näkyy jo tuloksensa julkistaneiden ruotsalaispankkien voitoissa eivätkä tulosvauhdin tasaantumisesta selviä muutkaan pankit.

Maailman myllerrysten vuoksi hän ei myöskään lähtenyt arvioimaan ensi vuoden näkymiä. Pankkiryhmän koko alkuvuoden voitto oli hieman edellisvuotista suurempi. Nyt voittoa kertyi 6,2 miljardilla markalla.

Vuotta aiemmin vielä erillään toimineiden pankkien yhteenlaskettu voitto oli runsaat 5,9 miljardia markkaa.

Tuloksessa on jo aivan vuoden alussa kirjattu 1,2 miljardin myyntivoitto vakuutusyhtiö Sammon osakkeiden myynnistä. Nettomääräisesti kertaluontoisten erien osuus liikevoitosta oli noin 700 miljoonaa markkaa, sillä myyntivoitoista saatua hyvää ovat kaventaneet mm. 0,3 miljardin yhdistämiskulut.

Heinä-syyskuussa liikevoitto jäi 1,3 miljardiin, kun huhti-kesäkuussa päästiin vielä lähes 1,8 miljardiin markkaan. Ensimmäinen neljännes oli myyntivoittojen vuoksi hieman päälle 3 miljardia.

Maariskejä lisättiin

Dahlborg korosti, että pankkiryhmän tuotoista valtaosa tulee kotimarkkinoilta eli Ruotsista ja Suomesta.

Tästä huolimatta pieneksi luonnehditut kansainväliset riskit pistettiin uudelleen puntariin ja mahdollisten tappioiden varalle tehtiin uusia varauksia noin 350 miljoonalla markalla. Suurin osa niistä on venäläisiin pankkeihin ja OECD-alueen ulkopuolisiin maihin.

Alkuvuoden luottotappiot jäivät vajaaseen 600 miljoonaan markkaan.

Kotimaisessa toiminnassa maailmantalouden häiriöt näkyivät erityisesti arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan katteessa: heinä-syyskuussa katetta kertyi vain 20 miljoonaa markkaa, kun huhti-kesäkuussa se oli vielä runsaat 190 miljoonaa markkaa.

Rahoituskatetta kertyi syyskuun loppuun mennessä 8,1 miljardilla markalla. Vuoden takaisesta se supistui aavistuksen, mutta vastaavasti ensimmäisen vuosipuoliskon vahva palkkiokertymä nosti kokonaistuottoja viime vuodesta runsaalla 0,5 miljardilla hieman päälle 14,8 miljardiin markkaan.

Kovin lainakisa ei kiinnosta

Dahlborg korosti luotonannon kotimarkkinoilla kasvaneen, joskin Suomessa pankki menetti kotitalouksien luottojen kasvusta huolimatta hieman markkinaosuuttaan.

Dahlborgin mukaan tämä johtui edelleen kovana jatkuneesta kilpailusta: MeritaNordbanken on konsernijohtajan mukaan jättäytynyt suosiolla liiallisesta kisasta ulos. Kilpailu näkyy viitekoron päälle perittävien marginaalien laskuna.

Dahlborg uskoo, että kilpailu on rauhoittumassa vähitellen myös Suomessa. Ruotsissa pankki onnistui lisäämään hieman markkinaosuuttaan.

Suomesta oppia verkkopalveluihin

Dahlborg kertoi pankkien yhdistämisen edenneen suunnitelmien mukaan. Palveluja on yhdenmukaistettu esimerkiksi tuomalla Suomen pitkät asuntolainat ja Ruotsiin sijoitussidonnaiset vakuutukset.

Henkilöstön määrä on vähentynyt yhdistämissuunnitelman julkistamisen jälkeen 600:lla. Luku nousee vuoden 2000 loppuun mennessä 2 000:een.

Sen jälkeenkin päästään koko ajan vähemmällä työntekijämäärällä, sillä uusi tietotekniikka tekee ihmisten puolesta työtä. Jäljelle jääviltä odotetaan uutta osaamista.

Vaikka verkkopalvelua o n tarkoitus edelleen kehittää, Dahlborg on vakuuttunut, että huomattava osa asiakkaista haluaa hoitaa pankkiasiansa konttoreissa "silmästä silmään" vielä pitkän aikaa ensi vuosituhannelle. Molempien palvelussa pankki aikoo pysyä vahvoilla.

Suomessa pankilla on jo yli puoli miljoonaa verkkoasiakasta. Ruotsissa Internet-asiakkaiden määrä on 50 000.

Suomessa taas odotetaan edelleen rahastosijoittajien määrän lisääntymistä, sillä ero Ruotsiin on selvä.

"Kaikki jäävät joskus eläkkeelle"

Tukholmasta Helsinkiin videoidussa tilaisuudessa Dahlborg ei suostunut kommentoimaan Suomessa liikkuneita tietoja Merita-pankin toimitusjohtajan ja pankkiryhmän johtokunnan jäsenen Pertti Voutilaisen mahdollisesta vetäytymisestä eläkkeelle.

Voutilainen itse kuittasi Tukholmasta, että hän on sanonut jäävänsä joskus eläkkeelle. Dahlborg lisäsi jokaisen jäävän eläkkeelle, jos elää tarpeeksi vanhaksi.

Videotilaisuuden aluksi Dahlborg antoi näytteen jatkuvasti parantuvasta suomen kielen taidoistaan.

Pankin odotettua hieman heikompi tulos näkyi osakkeen hinnan laskuna pörssissä.

STT-IA
30.10.1998


TALOUS -SIVULLE