Suomen Pankin talousennuste muita synkempi

Suomen Pankin mukaan talous kasvaa ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna 2,8 prosenttia. "Isoista" ennustajista ainoastaan Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT on alittanut tämän. PTT arvioi ensi vuoden talouskasvuksi 2,5 prosenttia. Muiden arviot ensi vuodelle liikkuvat 3-4 prosentissa.

- Suomen Pankin ennustelaskelma on realistinen ja todennäköisenä pidettävä kehityskuva, pankin pääjohtaja Matti Vanhala sanoi Meritan rahoitusseminaarissa.

Vanhalan mielestä SP:n ennuste ei merkitse sitä, että talous olisi ajautumassa taantumaan tai budjetilta olisi pohja pois. Pääjohtajan mukaan se ei myöskään merkitse sitä, että finanssipolitiikkaan olisi tehtävä muutos.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei lisäsäästöjä tämän takia tarvita. Vanhalan mukaan Suomen on kuitenkin yhä rakennettava puskureita valtiontalouteen siltä varalta, että talous menee selvästi ennustettua huonommin.

SP ennustaa, että yksityinen kulutus kasvaa nopeasti, koska suomalaisten tulot ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan ja korot ovat pysyneet matalina.

Suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet siksikin, että kuluttajahintojen nousu on ollut vähäistä, samoin tuontihintojen. Keskuspankin ennusteen mukaan työttömyysaste on ensi vuonna 11,1 prosenttia ja vuonna 2000 10,3 prosenttia. Muut ennustajat ovat esittäneet hieman alempaa työttömyysprosenttia ensi vuodelle.

Puskurit riittävät vain lyhytaikaiseen hidastumiseen

Perusennusteen lisäksi keskuspankilla on ollut tapana tehdä erilaisia vaihtoehtolaskelmia. Tosin tähän asti niitäkään ei ole julkistettu. Riskiskenaariossa on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa euroalueen ulkopuolisen maailman rahoituskriisit - Aasia, Venäjä, Etelä-Amerikka - syvenisivät.

Riskiskenaariossa vientikysyntä alenisi, varallisuusarvot laskisivat ja pääomakustannukset nousisivat ilman korkojen nostoakin.

Vanhala korosti, että keskuspankki pitää perusennustettaan todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Pääjohtajan mukaan Suomella on yhä puskureita, joita voidaan käyttää, jos talouskasvun hidastuminen jää lyhytaikaiseksi. Yritysten rahoitusrakenne on vahva, niiden peruskannattavuus ja kilpailukyky ovat hyviä, kotitalouksien velkaantuneisuus on alentunut ja julkisen talouden rahoitusasema kääntynyt ylijäämäiseksi.

- Pitkäaikaisen heikon kehityksen varalle ei ole puskureita. Valtiontalouden velkaantumistielle ei voida palata. Rakenteiltaan vahva ja muuntumiskykyinen kansantalous pärjää huonoissakin oloissa suhteellisesti paremmin kuin velkaantunut ja rakenteiltaan jäykkä kansantalous, Vanhala sanoi.

STT-IA
30.10.1998