 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lähes joka toisella töissäkäyvällä univajetta
Lähes joka toinen töissäkäyvä nukkuu jatkuvasti liian vähän. Varsinaiset unihäiriöt eivät ole yhtä yleisiä, mutta kaikkiaan unen puutetta seuraava väsymys lisää työtapaturmia, onnettomuuksia ja heikentää työn laatua.Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Mikko Härmän mukaan työelämän viime vuosien muutos joustavammaksi ajan ja paikan suhteen ei ole antanut antanut työntekijöille lisää vapaa-aikaa. - Vaikka teknologia on helpottanut mekaanisia työvaiheita, yksilön kiire ja aikapaine eivät ole vähentyneet. Pikemminkin työn vaatimukset ovat lisääntyneet ja ainakin joillakin aloilla vauhti ja stressi ovat kasvaneet. Kun moni voi viedä työn nykyisin kotiinsa, raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt. Elämäntapaliiton järjestämässä Univiikon tiedotusseminaarissa Helsingissä tiistaina puhunut Härmä kertoi, että neljännes töissäkäyvistä työskentelee yli 50 tuntia viikossa, mikä jo johtaa helposti aikapulan vuoksi univajeeseen. Ylityöllistetyimmät alat eivät kuitenkaan ole moderneja aloja, esimerkiksi tietotekniikkaa, vaan eniten töitä paiskitaan mm. maataloudessa, kuljetuksissa ja majoitus- ja ravitsemusalalla. Oma vaikutuksensa lepoon, uneen ja vireyteen on työajoilla, jotka ovat yhä vaihtelevampia. Hieman yli kolmasosa työntekijöistä tekee muuta kuin säännöllistä päivätyötä. Erityisen tärkeää levon huomioiminen olisi yötyössä.
Yötyöläinen "yhden promillen humalassa"Liiallinen työnteko ja hankalat työajat johtavat helposti univajeeseen tai esimerkiksi stressin kautta unihäiriöihin. Unen puute kostautuu väsymyksenä, minkä ensimmäisinä oireina ovat työmotivaation lasku ja ärtyneisyys.- Tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja havaitseminen heikentyvät pitkissä työtehtävissä. Myös looginen ajattelukyky ja muut aivojen toiminnot heikentyvät. Härmä kertoi, että tutkimuksissa on arvioitu esimerkiksi vuorotyöläisen toimintakyvyn yövuoron lopussa olevan vastaavan kuin yhden promillen humalassa olevalla ihmisellä.
Asennemuutos välttämätönHärmä toivoo, että työpaikoilla asenteet unta ja työstä palautumista kohtaan muuttuisivat. Lisääntynyt lepo kun myös palkitsee "tekijänsä".Vireys, luovuus ja työteho paranevat ja suhteet työtovereihin ja asiakkaisiin pysyvät kunnossa. Härmän mielestä lain määräysten noudattaminen ei riitä, vaan esimiesten ja työntekijöiden on itse otettava vastuu levosta. Suunnittelussa on oltava mukana kummankin osapuolen edustajia. - Työvuorosuunnittelu on vaativa tehtävä, jossa on otettava huomioon useita tekijöitä. Tuotannon tarpeiden ja lain määräysten lisäksi on ehdottomasti huomioitava työntekijöiden tarpeet sekä terveys-, turvallisuus- ja työtehotekijät.
Unilääkkeistä tilapäisapuaJohtajaylilääkäri Markku Partinen pohdiskeli Univiikon tiedotusseminaarissa unilääkkeiden hyötyjä ja haittoja.- Unilääkkeet on tarkoitettu ensisijaisesti lyhytaikaisen ja tilapäisen unettomuuden hoitoon. Tällaisessa käytössä niistä voi olla hyötyä ja niillä voidaan kohottaa vireystasoa ja parantaa elämänlaatua. Niistä voi olla apua myös sydämen rytmihäiriöpotilaille ja saada lisätehoa akuutin depression hoitoon. Unilääkkeiden riskeistä Partinen luetteli mm. riippuvuuden syntymisen, muistihäiriöt, erityisesti iäkkäillä ihmisillä jälkivaikutukset sekä taustalla piilevien depressio-oireiden havaitsematta jäämisen. Lääkäreille lisää tietoa unihoidostaPartinen kertoi, että nykyaikaiset unilääkkeet antavat paremma n unen kuin aikaisemmat.- Nykyiset lääkkeet eivät juuri vähennä REM-univaihetta tai syvää unta. Ne ovat turvallisia myös yliannostuksen suhteen. Partinen kuitenkin muistutti, että unilääkettä tulisi ottaa vain muutamina öinä tai korkeintaan kahden viikon ajan. Lääkkeen käyttö olisi lopetettava asteittain, jotta vältyttäisiin vierotusoireilta. Partinen valisti, että vastoin yleistä luuloa haitallisempia lääkkeitä ovat "viattomina" pidetyt nukahtamislääkkeet, eivätkä varsinaiset unilääkkeet. Unilääkkeitä ei voi kuitenkaan suoraan jakaa haitallisiin ja haitattomiin. Oleellista unilääkkeen käytössä on unettomuuden oikean syyn löytäminen ja oireiden hoito tämän perusteella. - Unilääkkeillä saatetaan peittää unihäiriöiden syy, esimerkiksi masennus. Toisaalta Suomessa käytetään psyykelääkkeitä unilääkkeenä. Lääkkeiden vaikutus toisiinsa on myös ilmeisesti monelle lääkärille melko tuntematonta. Lääkäreiden tietotason nostamiseksi Suomen Unitutkimusseura onkin jättänyt Suomen Lääkäriliitolle ehdotuksen unilääkitystieteen erityisestä pätevyydestä, jonka lääkäri voisi alaa opiskeltuaan hankkia.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE