Viikon EMU-uutiset

Valtiontalous selvästi alle EMU-kriteereiden

Valtiontalouden vahvistumisen ansiosta valtiontalouden EMU-alijäämä supistui viime vuonna selvästi alle EU:n talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerien salliman kolmen prosentin rajan. Tämä johtui valtiontalouden vahvistumisesta.

Myös julkinen EMU-velka jäi alle 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä todetaan valtiovarainministeriön tiistaina ilmestyneessä Talouden tila -kuukausikatsauksessa. Valtion koko viime vuoden nettorahoitustarve näyttää jääneen suunnilleen puoleen budjetissa alun perin ennakoidusta 28 miljardista markasta.

Ennakkoarvio ei vielä sisällä täsmällisiä lukuja viime vuodelta. Valtiovarainministeriön seuraava varsinainen suhdannekatsaus julkaistaan helmikuun lopulla. Silloin myös Tilastokeskus julkistaa kansantalouden tilinpidon koko viime vuoden tiedot.

Budjetin talouskatsauksessa syyskuussa kansantalousosasto ennakoi julkisen talouden EMU-alijäämäksi viime vuonna 1,3 prosenttia ja EMU-velaksi 59,1 prosenttia. Kuluvaksi vuodeksi vastaavat ennusteet olivat 0,1 prosenttia ja 57,5 prosenttia. Vuonna 1996 Suomen EMU-alijäämä oli 3,1 prosenttia ja julkisyhteisöjen bruttovelka 58 prosenttia.

Valtiontalouden velka oli viime vuoden lopussa 418 miljardia markkaa. Vuotta aiemmasta velka kasvoi 23 miljardia. Uutta velkaa valtio otti viime vuonna nettomääräisesti runsaat 10 miljardia markkaa.

EMU-jäsenyyden kannatus lisääntynyt

Suomalaisten EMU-jäsenyyden kannatus on lisääntynyt. Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen teettämän kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaisista haluaa, että eduskunta kannattaa Suomen osallistumista Euroopan talous- ja rahaliittoon vuoden 1999 alusta.

Vastanneista 40 prosenttia toivoi eduskunnalta ei-päätöstä. Vielä joulukuussa vastustajia oli 46 prosenttia. Kannatus on lisääntynyt erityisesti vasemmistoliiton kannattajien, SDP:n, vihreiden, työväestön, pohjoissuomalaisten sekä naisten keskuudessa.

Tutkimuksen teki taloustutkimus 7.-22. tammikuuta, ja siihen osallistui noin tuhat henkilöä.

Virrankoski: EMU-kysymyksen ratkaisu vaatisi ennenaikaiset eduskuntavaalit

Europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken (kesk) mielestä EMU-kysymyksen ratkaisu vaatisi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Koska Suomen kansan enemmistö vastustaa mielipidemittausten mukaan edelleen selkeästi yhteistä rahaa, niin demokraattinen menettely asian ratkaisemiseksi olisivat uudet eduskuntavaalit, totesi Virrankoski Seinäjoella maanantaina.

Hänen mukaansa uudet eduskuntavaalit pitäisi järjestää, mikäli neuvoa antavaan kansanäänestykseen ei voida päätyä.

- Tämä olisi järkevää myös siksi, että uusi hallitus voitaisiin muodostaa jo tämän vuoden puolella. Näin sille jäisi enemmän aikaa paneutua myös Suomen puheenjohtajakauteen EU:ssa, perusteli Virrankoski. Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa heinäkuussa 1999.

Suomen EMU-kelpoisuus on Virrankosken mielestä edelleen hämärän peitossa. Valtion velka kasvoi viime vuonna reippaasti. Velkaantumisaste on 68 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se saisi olla 60, muistutti Virrankoski. Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky EMU:ssa on varsin heikko, jos sinne mennään tällaisilla alijäämillä ja työttömyysluvuilla.

Puhemiehet eivät aikaistaisi eduskuntavaaleja

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ja varapuhemies Kerttu Törnqvist torjuvat eurokansanedustaja Kyösti Virrankosken ehdotuksen eduskuntavaalien aikaistamisesta.

Uosukainen sanoo sanomalehti Ilkassa, että maassa on aina oltava hallitus, joka kykenee hoitamaan tehtävänsä.

Varapuhemies Törnqvist pitää ajatusta vaalien aikaistamisesta keskustan sisäisenä pelinä. EMU-päätös ei Törnqvistin mukaan ole hyvä peruste vaalien siirtämiselle.

Seinäjoella eilen puhuneen Virrankosken mukaan Emu-jäsenyydestä päättämään pitäisi valita uusi eduskunta, koska mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa jäsenyyttä.

Koonnut: IA
29.1.1998

POLITIIKKA -SIVULLE