Viikonlopun poliittiset puheet

Norrback haluaa tiukan budjetin

Norrback muistuttaa, että Kaakkois-Aasian taloudellinen kriisi voi johtaa odotettua alhaisempaan kasvuun myös Suomessa, jolle Aasian kauppa on muita EU-maita tärkeämpää.

Suomalais-venäläisen talouskomission suomalaisena puheenjohtajana Norrback sanoo olevansa iloinen siitä, että kauppa Venäjän kanssa on kasvanut lähes kymmeneen prosenttiin koko ulkomaankaupasta. Nyt Venäjällä on noin 3 000 suomalaista yritystä, kun niitä Neuvostoliiton aikana oli vain 30-40.

Norrback sanoo kannattavansa ympäristö- ja energiaverotuksen tiukentamista. Veronkiristys ei kuitenkaan saa huonontaa yritysten kilpailukykyä. Sen sijaan että korotettaisiin polttoaineiden valmisteveroa, budjettia tulisi Norrbackin mielestä tasapainottaa korottamalla tupakan verottamista.

Tupakan ohella Norrback säästäisi rahaa myös urheilusta. Hän on hallituksen ainoa ministeri, joka vastustaa valtion kahden miljardin takuusummaa Helsingin talviolympialaisille vuonna 2006.
- Eihän Helsingissä ole edes lunta, Norrback sanoo.

Korhonen: Keskusta voisi toteuttaa työreforminsa työntekijöiden ehdoilla

Korhonen ehdottaakin työreformikeskustelun lähtökohdaksi työehtosopimusten tulkintaoikeuden siirtämistä työntekijöille.
- Tässä olisi sitä jotakin uutta, jota soisi keskustankin kannattavan, Korhonen kannustaa.

Korhosen mielestä työelämän uudistamisen pitää lähteä työntekijästä eikä haikailla patruuna-aikojen perään. Korhonen sanoo, että työpaikkoja luodaan ainoastaan jatkojalostusarvoa nostamalla, tuotantorakennetta monipuolistamalla ja suuntaamalla tulonjakoa siten, että sisäiset markkinat toimivat palvelusektorilla ja olemassa olevaa työtä jakamalla.

- Mikäli puheenjohtaja Aho ei näe tätä totuutta, niin ehkä on parempi, etä heidän oma paitsioansansa laukeaakin, Korhonen sanoo.

Aho: Keskusta pitää kiinni työreformihankkeestaan

Aho veikkaa, että 4,5 miljoonan työttömän Saksassa rävähtää ensi syksyn liittopäivävaalien jälkeen käyntiin reformikeskustelu, jonka laineet ehtivät ulottua Suomeenkin ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja.
- Ellei uudistuksia tehdä, yhteiskunta ei kestä räjähtämättä, Aho ennustaa.

Aho vertaa nykyistä tilannetta vuosisadan alkupuolen torpparivapautuksen aikoihin. Tuolloin kolmasosa suomalaisista omisti maata, kolmasosa oli torppareita ja kolmasosa tilattomia. Nyt kolmannes työikäisistä on pysyvissä työpaikoissa, saman verran käy pätkätöissä ja noin neljännes eli lähes 600 000 on tosiasiallisesti työttöminä.

Ahon mukaan keskustan keskeisiä vaaliteemoja tulee työreformin ohella olemaan maan alueellinen kahtiajako.

Oppositiojohtaja antaa kiitosta Lipposen hallitukselle siitä, että vientivetoinen kasvu on jatkunut ja olojen pitäminen vakaana on onnistunut. Moitittavaa on Ahon mukaan se, että hallitus on tyytynyt vain jatkamaan edellisellä vaalikaudella aloitettua kehitystä tekemättä seuraavan vaiheen päätöksiä.

- Viime vaalikaudella uudistettiin verotus. Nyt ei ole tehty mitään rakenteellisia muutoksia verotukseen vaan se on seissyt täysin.

Ahon mielestä tavoitteeksi on asetettava ansiotulojen ja yksityisten palvelualojen verotuksen keventäminen. Se ei kuitenkaan saisi nostaa pääomatulojen 28 prosentin verokantaa, vaan varat olisi haettava muualta.

Aho ei usko, että europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk) uudet Eurooppa-linjaukset vaikuttaisivat puolueen kantaan. Hän arvioi, että keskustan 45-jäseninen ryhmä äänestää yksimielisesti EMU:a vastaan huhtikuussa.

Tuore mielipidekysely: EMU:n kannatus pysynyt ennallaan

Kyselyn tulos näyttää edelleen riippuvan siitä, kuinka kysymys asetetaan. Kysyttäessä halua liittyä EMU:un ensimmäisten maiden joukossa jo vuoden 1999 alusta, tasan puolet kyselyyn vastanneista ilmoittaa vastustavansa hanketta. Kannattajiksi ilmoittautuu 37 prosenttia.

Kun kysyttiin, pitäisikö Suomen olla mukana, jos yli puolet EU-maista liittyy EMU:un alkuvaiheessa, kannattajia on niukasti enemmän kuin vastustajia. Muiden mukana liittymistä kannattaa 48 prosenttia ja vastustaa 42 prosenttia vastanneista.

Mikäli Ruotsi, Tanska, Britannia ja Kreikka jäävät alkuvaiheessa EMU:n ulkopuolelle, 47 prosenttia suomalaisista haluaa pitää Suomen rahaliiton ulkopuolella. 43 prosenttia haluaisi mukaan myös tässä tapauksessa.

Muutokset viime joulukuusta ovat vähäisiä. Suomen Gallupin joulukuun kyselyssä 52 prosenttia vastaajista vastusti rahaliittoon liittymistä, mikäli se tapahtuu jo ensi vuoden alusta.

Kannattajienkaan määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia: joulukuussa liittymistä ensimmäisten joukossa kannatti 39 prosenttia, ja tammikuun puolivälissä tehdyssä kyselyssä 37 prosenttia. EMU:a vastustetaan eniten Keski- ja Pohjois-Suomessa, vakainta kannatus on Uudellamaalla.

Heinonen pohtii puoluejohtajaksi pyrkimistä

Myötäsukaan urallaan edennyt Heinonen sanoo kuitenkin, ettei hän pelkää puoluejohtajuuteen liittyviä ristiriitoja.
- Politiikassakin kaikki tehtävät voi hoitaa monella tavalla, hän uskoo.

Heinonen tietää hyvin selvinneensä poliitikkona poikkeuksellisen vähällä epäsuosiolla. Hän myöntää myös tuntevansa vallan viehätyksen ja sanoo pyrkivänsä tietoisesti pitämään jalat maassa. Perheestä on kuulemma siinä suhteessa apua.

Halonen: Kunniamerkit tarkempaan syyniin

Halosen mukaan kunniamerkkianomuksiin perehtyy nykyään ulkoministeriön protokollaosaston lisäksi ministeriön poliittinen osasto. Halonen kuitenkin korosti, että kunniamerkkien myöntämisestä päättää edelleen viime kädessä presidentti. Halosen mukaan Suomen kunniamerkkipolitiikka ei tarkennuksista huolimatta muutu oleellisesti.

Kunniamerkkien myöntämisestä virisi keskustelu sen jälkeen, kun presidentti oli päättänyt myöntää korkeat kunniamerkit Indonesian metsäministerille ja suuren metsäyhtiön johtajalle. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet Indonesian loukkaavan ihmisoikeuksia jatkuvasti.

Koonnut: IA
2.2.1998