Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Laitinen: SDP:lle 55 paikkaa ensi vaaleissa

SDP:n puoluesihteeri Kari Laitisen mukaan SDP tavoittelee seuraavissa eduskuntavaaleissa 55:tä edustajapaikkaa. Viime vaaleissa SDP sai 63 paikkaa. Laitinen sanoo perjantain Turun Sanomien haastattelussa, että SDP:n tavoitteena on kuitenkin edelleen suurimman puolueen asema.

Nykyisen sateenkaarihallituksen pohja on Laitisen mukaan osoittanut toimivuutensa ja Laitinen soisi saman pohjan jatkuvan myös kevään 1999 vaalien jälkeen. Keskustajohtaja Esko Ahon tuoreelle ehdotukselle osallistua hallitusvastuuseen Laitinen ei lämpene.


Norrback ilmoittanee luopumisesta maanantaina

Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajan Ole Norrbackin odotetaan ilmoittavan maanantaina puoluehallitukselle, ettei hän jatka puheenjohtajan tehtävissä ensi kesän puoluekokouksen jälkeen. Torstain Turun Sanomien mukaan 56-vuotias Norrback on ilmoittanut asiasta epävirallisesti puolueen sisäpiirille jo viime vuoden lopulla ja julkistaa päätöksensä maanantaina. Norrback on toiminut puheenjohtajana vuodesta 1990.

Lehden mukaan RKP:n sisällä oletetaan, että Norrback jatkaa Eurooppa-ministerinä hallituskauden loppuun. Norrbackin ei kuitenkaan uskota asettuvan ehdolle enää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sisäministeri Jan-Erik Enestam on Turun Sanomien kyselyn mukaan vahvin ehdokas puolueen johtoon. Lehti kysyi puolueen eduskuntaryhmäläisten ja puheenjohtajiston kantaa seuraajakysymykseen.

Enestam sanoo olevansa käytettävissä puheenjohtajakilvassa, mikäli Norrback ei jatka. Europarlamentaarikko Astrid Thors miettii vielä mahdollista puheenjohtajaehdokkaaksi asettumista; sen sijaan kansanedustajat Eva Biaudet ja Margareta Pietikäinen sanovat, ettei puheenjohtajakilpa kiinnosta.


Huttu-Juntunen: Kovempia otteita rattijuoppouden vähentämiseen

Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vasl) vaatii aiempaa kovempia otteita toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääville. Alkoholiasioista vastaava Huttu-Juntunen sanoi keskiviikon Demarissa, että moninkertaisen rattijuopon pitäisi jatkossa todistaa elämäntapojensa muuttuminen.

Huttu-Juntusen mielestä yhtenä keinona voisi olla lääkärintarkastus ennen ajokortin palauttamista. Sen sijaan sisäministeri Jan-Erik Enestamin (RKP) ehdotusta pakkohoitoon ohjaamisesta Huttu-Juntunen ei kannata.


Pertti Paasio jättää päivänpolitiikan

Europarlamentaarikko Pertti Paasio (SDP) jättää politiikan. Paasio ilmoitti tiistaina Demarissa, ettei hän asetu ehdolle seuraavissa EU-parlamenttivaaleissa kesällä 1999. Paasio on jo aiemmin ilmoittanut, ettei hän ole myöskään ehdokkaana eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1999.

Entinen SDP:n puheenjohtaja ja ulkoministeri perustelee päätöstään henkilökohtaisilla syillä. Ennen valintaansa EU-parlamenttiin Paasio oli kansanedustajana vuosina 1975-79 ja 1982-1996.

EU-parlamentissa hänet on valittu talon hallinnosta vastaavaan kvestorikollegioon. Paasio täyttää 60 vuotta vuonna 1999.


Aho testaisi punamultayhteistyön

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho haluaisi testata SDP:n ja keskustan hallitusyhteistyötä eli nk. punamultayhteistyötä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Aho sanoo tiistaina Demarissa julkaistussa haastattelussa, että olisi parempi, ettei vannota SDP:n ja keskustan yhteistyökyvyttömyyden nimiin. Aho huomauttaa, että yhteistyökykyä ei ole mitattu sitten vuoden 1983 eli vaaleihin mennessä 16 vuoteen.

Aho sanoo haastattelussa myös, että seuraavien vaalien jälkeen päästäisiin tilanteeseen, jossa kaikki hallitusvaihtoehdot olisivat käytettävissä.

Ahon mukaan EMU ei ainakaan näillä näkymin nouse keskustan ykkösasiaksi vaaleissa. Hänen mukaansa ihmiset ovat keskustan kannalla mm. suhtautumisessa alueelliseen keskittymiseen.

Haastattelussa Aholta kysytään kantaa europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk) lausuntoon, jossa Väyrynen sanoo, ettei ole ymmärtänyt keskustan työreformia. Ahon mukaan työreformissa ydinkysymys on se, että työllistämisen kustannuksia täytyy saada alas.


Oikeusministeri pelkää perusoikeuksien puolesta

Oikeusministeri Kari Häkämies (kok) epäilee, että eräiden pienryhmien toiminta voi johtaa perusoikeuksien rajoittamiseen.
- Jos yhteiskunnassa esiintyvät liikkeet eivät halua noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, seuraa sellainen kammottavuus, että lainsäätäjä joutuu rajoittamaan perusoikeuksiin kuuluvia asioita pienen vähemmistön takia, Häkämies toteaa tiistain Kalevassa.

Eduskunnassa on parhaillaan valmistumassa uusi kokoontumislaki, ja Häkämiehen mukaan vaatimuksia perusoikeuksien rajaamiseksi on esitetty. Oikeusministeri ei kuitenkaan osaa sanoa, miten vaatimukset tulevat uuteen lakiin vaikuttamaan.
- Se on ratkaistava. Minun mielestäni pitää olla niin, ettei toinen perusoikeus saa sortaa toista.

Häkämiehen mukaan vastakkain voivat joutua esimerkiksi mielenosoituksenvapaus ja toisaalta oikeus harjoittaa elinkeinoa. Silloin joudutaan pohtimaan, pitäisikö oikeutta mielipiteenilmaisuun rajata niin, ettei elinkeinon harjoittamista päästä estämään.


Nikula: Perusoikeuksien rajoittaminen ei käy

Perustuslakikomitean puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Nikula (vihr) torjuu ajatukset kansalaisten perusoikeuksien rajoittamisesta. Nikula muistutti keskiviikkona, että perusoikeuksien säilyttäminen koskemattomina oli lähtökohtana, kun hallitus määritteli perustuslakikomitean toimeksiantoa.

Nykyiset perusoikeussäännökset tulivat voimaan vuoden 1995 elokuussa. Nikulan muistutti, että silloin hyväksyttyä uudistusta kannatettiin poliittisen kentän laidasta laitaan.
- Perustuslaki 2000 -komitea sovitti nykyiset säännökset ehdotukseensa uudeksi hallitusmuodoksi. Perusoikeussäännökset sananvapaussäännös mukaanlukien ovat sisällöltään täysin nykyisiä vastaavat, Nikula totesi.

Nikula huomautti myös, että perusoikeusuudistusta aikoinaan valmistellut komitea laati ehdotuksensa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisiksi.
- Tältä kannalta tarkastellen perusoikeuksien rajoittaminen olisi myös Suomen oikeusvaltiona ottamien sitoumusten vastaista, hän sanoi.


Andersson oudoksuu Häkämiehen perusoikeuslausuntoa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Claes Andersson oudoksuu oikeusministeri Kari Häkämiehen (kok) lausuntoa, jonka mukaan eräiden pienryhmien toiminta voi johtaa perusoikeuksien rajoittamiseen.

Andersson antoi tiistaina julki tiedotteen, jossa hän toteaa, että nuorten käsirysy poliisin kanssa viime viikonloppuna Tampereella ei voi olla tekosyy lähteä rajoittamaan kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia.

Anderssonin mielestä Tampereen tapaus on selvitettävä kaikessa rauhassa ja puolueettomasti. Hän pitää vaarallisena esityksiä, jotka saattavat katkaista keskusteluyhteyden nuorten aktivistien ja muun yhteiskunnan välillä.

Anderssonin mielestä ongelmia on käsiteltävä yhteenottojen sijasta sivistyneesti, kaikkia osapuolia kuunnellen. Myös elinkeinotoiminnan pitää hänen mielestään olla yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyn rajoissa.


Sailas: Työvoiman verotusta kevennettävä

Valtiosihteeri Raimo Sailas sanoo, että työvoiman käyttöön liittyvää verotusta on kevennettävä, jos työttömyyttä aiotaan vähentää.

Sailas sanoi maanantain Demarissa, että laajan ja sitkeän työttömyyden suurimpia syitä on työvoiman käyttöön liittyvä verotus.
- Tätä verotusta on saatava keveämmäksi, jos työttömyys aiotaan puolittaa vielä toiseenkin kertaan, korosti Sailas.

Sailaksen mielestä viimeaikaisessa keskustelussa on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että työvoiman käyttöön liittyvää verotusta on kiristetty tällä vuosikymmenellä.

Koonnut: IA
29.1.1998


POLITIIKKA -SIVULLE