Vuoden 1918 uhrit selvitetään vielä kerran


Kansalais-/vapaussodan uhreista sodan molemmilta osapuolilta tehdään uusi perinpohjainen tutkimus. Samalla tarkoituksena on selvittää vuosina 1914-1922 Venäjällä ja Virossa menehtyneet suomalaiset.

Tutkimuksen piiriin kuuluvat myös Saksan ja Venäjän armeijoissa taistelleet, sodassa menehtyneet suomalaiset sekä Suomessa kaatuneet saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset.

Viisivuotista tutkimusta ryhtyy johtamaan professori Heikki Ylikangas, kerrottiin tiistaina valtioneuvoston kansliasta, jossa asiaa on valmisteltu.

Hanke toteutetaan valtion ja yksityisten rahoituksella. Sen yksityiskohdista päätetään kevään aikana.

Pyrkimyksenä on selvittää yhteensä lähes 40 000:n henkilön kohtalot sekä tarkentaa kuvaa vuosien 1914-1922 tapahtumista. Tietojen keräämisessä tehdään yhteistyötä mm. Venäjän arkistojen kanssa.

Hanketta varten kootaan tieteellinen johtoryhmä, jota Ylikangas johtaa. Tutkimuksen valmisteluihin on osallistunut useita eturivin tutkijoita eri aloilta.

Ongelmiin pureudutaan uhritutkimuksen kautta

Professori Heikki Ylikankaan mukaan tutkimuksen näkökulmana on lähestyä kriisien tutkimista ja selittämistä uhritutkimuksen kautta. Vain tällä tavalla saadaan ratkaisu moniin sellaisiin ongelmiin, joihin ei löydetä mitään muuta tietä ratkaisua.

Yksi esimerkki ratkaistavista ongelmista on se, mikä oli venäläisten osuus tässä sodassa.
- Se ratkeaa tämän tutkimuksen jälkeen, Ylikangas uskoo. Toinen esimerkki on Venäjälle paenneiden punaisten kohtalo.

Nyt tehtävä tutkimus vaikuttaa Ylikankaan mukaan ratkaisevasti niihin moniin spekulaatioihin, joita meillä on näihin aikoihin sekä niissä väitettyihin hirmutekoihin ja julmuuksiin liittyen.
- Sen jälkeen kun tämä tutkimus on käyty läpi, spekulaatiot on supistettu minimiin, hän uskoo.

Uhrit mittaavat kriisiin syvyyttä

Jos jonkun kriisin merkitystä mitataan - mikä kriisi on suuri ja mikä pieni - niin kriisin syvyyttä ja ulottuvuutta mittaa Ylikankaan mielestä sen vaatimien uhrien määrä.

- Eivät ihmisiä joissakin kriiseissä jäljestä päin vaivaa mitkään muut menetykset kuin ihmishenkien menetykset, hän kiteyttää. Tämä vaivaa ja murehduttaa ihmisiä nimenomaan niiltä osin, kuin ei tiedetä, mitä uhreille todellisuudessa on tapahtunut.

Tutkimuksen kautta tuodaan valaisua myös moniin sellaisiin kysymyksiin, jotka ovat aika kaukana uhritutkimuksesta: esimerkiksi Itä-Karjalan retkien tarkoitus, ketkä lähtivät mukaan ja mihin niillä pyrittiin. Samoin suomalaisten osuus Viron vapaussotaan 1918-19 saa uutta valoa.

Kansalais-/vapaussodan uhrien tutkimuksen rahoitusta on kaavailtu valtion lisäksi mm. Kulttuurirahastolta ja eräiltä säätiöiltä.

- 5-6 vuoden tutkimushankkeen on arvioitu maksavan enintään 7 miljoonaa markkaa, josta yksityisen rahoituksen osuus olisi noin miljoona, kertoo valtiosihteeri Rauno Saari valtioneuvoston kansliasta.

Saaren mukaan tutkimushankkeen taustalla on keskustelu siitä, miten valtakunnantasolla voitaisiin ottaa huomioon vuoden 1918 tapahtumat.

STT-IA
30.1.1998

POLITIIKKA -SIVULLE