 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Biologisesti hajoavissa muoveissa lupaavia bisnesmahdollisuuksia
Biologisesti hajoavien muovien kehittäminen saattaa avata lupaavia näkymiä suomalaiselle muovituoteteollisuudelle, ennakoidaan kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaraportissa. Suomi on eräs maailman johtavista maista näiden uusien materiaalien kehittämisessä.Kehitystyö saattaa johtaa aivan uuden high tech -teollisuuden syntyyn, jos uusille materiaaleille löytyy yritys- ja pääomarakenteesta riittävää tukea, raportissa arvellaan. Biologisesti hajoavien muovien odotetaan saavuttavan läpimurtonsa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 3-4 vuoden sisällä. Sen vuoksi nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tuntuvasti siihen, miten suomalainen alan teollisuus pystyy hyödyntämään uusien muovituotteiden kaupallista potentiaalia. KTM:ssä uskotaan, että kotimaisen elektroniikkateollisuuden valmius ottaa käyttöön uusia materiaaleja saattaa avittaa myös oman muoviteollisuuden kehitystä. Biologisesti hajoavia muoveja käytetään jo nyt mm. lääketieteessä implanttimateriaaleina. Tulevaisuudessa niille löytyy lisää käyttöä myös muilla lääketieteen aloilla sekä sähköä johtavina materiaaleina. Myös ympäristökysymykset vaikuttavat lähivuosina tuntuvasti muovituoteteollisuuden näkymiin, sillä muovijätteen talteenotolle on pian löydettävä ratkaisut. KTM:n raportissa vaihtoehtoina mainitaan energiantuotanto ja kierrätys.
Muovin kysyntä vahvassa kasvussaMuovituotteisiin luetaan mm. muovilevyt, -kalvot ja -putket, muovipakkaukset, rakennusalan muovituotteet ja elektroniikan muovikomponentit. Muovituotteita valmistavia toimipaikkoja oli kesäkuussa Suomessa 722 kappaletta. Suurin osa niistä on pieniä ja pitkälle erikoistuneita.Muovin kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään sitä mukaan, kun muovi on korvannut eri käyttötarkoituksissa muita materiaaleja kuten lasia, metallia, pahvia ja paperia. Muovituoteteollisuus onkin yksi kemianteollisuuden nopeimmin kasvavia osa-alueita. Vuoden 1997 alkupuolella sen tuotanto kasvoi 8,3 prosentilla, kun koko kemianteollisuuden kasvu oli 4,7 prosenttia. Elektroniikkateollisuuden buumi vauhditti myös muovikomponenttien valmistajat yli 20 prosentin kasvuun. Muoviteollisuuden keskimääräinen kannattavuus laski vuonna 1997 kuitenkin hieman edellisvuodesta, sillä raaka-aineiden, mm. öljyn, hinnanlaskua ei täysin pystytty siirtämään hintoihin. Hintamuutosten vaikutuksen katteisiin uskotaan kuitenkin jäävän tilapäisiksi. Myös alan investoinnit olivat viime vuonna lievässä laskussa ja jäivät noin 420 miljoonaan markkaan. Kapasiteetin puute ei vielä rajoittanut kasvua, mutta alkoi olla niillä rajoilla. Yhteensä muovituoteteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 1997 noin 8,5 miljardia markkaa. Kasvun myötä ala lisäsi työvoimaansa 4,6 prosentilla yli 11 500:een.
Työvoimasta pulaaKTM:n raportin mukaan alan yhtenä ongelmana on ollut ammattitaitoisen työvoiman puute, joka on rajoittanut jopa tuotannon kasvua. Vuonna 1997 käynnistetyn muovimekaanikon ammattiin valmistavan koulutuksen odotetaan helpottavan tilannetta ainakin jonkin verran.Muovituoteala on muuttumassa yhä kansainvälisemmäksi ja sitä myötä myös riippuvuus kansainvälisen talouden vaihteluista kasvaa. Muovituoteteollisuuden näkymät EU:ssa ovat hyvät, sillä Euroopan avautuminen kotimarkkinaksi on parantanut suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia. Muovin kulutuksen odotetaan kasvavan 3-4 prosentin vuosivauhtia. Parasta kasvua odotetaan Itä-Euroopan uusilta markkinoilta sekä muovituotteiden vapaa-ajan ja terveydenhuollon sovelluksista.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE