Castro vallassa 40 vuotta

Castron Kuuba on silti yhä rutiköyhä maa, joka on lähes kokonaan riippuvainen sokerin ja sikarien kaltaisten ylellisyystavaroiden viennistä. Yhdysvaltain kauppasaarto on ollut voimassa vuodesta 1960.

Pakotteidenkin puristuksessa Castro on kuitenkin onnistunut avaamaan itselleen ja kansalleen ovia ulkomaailmaan - ilman että hän olisi joutunut lähtemään kerjuumatkalle Washingtoniin.

Sen sijaan, että olisi nöyrtynyt kerjuulle, Castro kutsui paavi Johannes Paavali II:n vierailulle Kuubaan. Viime vuoden syksyllä toteutunut vierailu ilahdutti Kuuban lukuisia hartaita katolilaisia ja oli lisäksi Castrolle itselleen suuri poliittinen ja diplomaattinen voitto.

Batista

Syyt Castron näinkin vankkaan suosioon löytyvät vallankumouksen taustalta: Castron pahimpien vihollistenkaan joukossa ei nimittäin ole monia, jotka haluaisivat hänen edeltäjänsä takaisin valtaan.

Fulgencio Batista (1901-1973) oli ammattiupseeri, josta tuli lopulta yleisesikunnan päällikkö. Hän ei kuitenkaan tyytynyt hoitamaan vain sotilaallisia tehtäviä, vaan valitutti itsensä presidentiksi vuonna 1940. Hänen seuraajansa, jonka hän oli itse valinnut, hävisi vaalit vuonna 1944, ja Batista otti uudestaan vallan itselleen vuonna 1952.

Castron johtama sissiryhmä oli aloittanut aseellisen taistelunsa vuonna 1956, ja vuoden 1958 lopussa se teki onnistuneen hyökkäyksen Batistan joukkoja vastaan. Tammikuun 1. päivänä 1959 Batista erosi presidentinvirasta ja lähti maanpakoon Dominikaaniseen tasavaltaan.

Batista oli valtakautensa alussa edistänyt köyhien massojen koulutusta ja terveydenhuoltoa. Myöhemmin nämä jäivät kuitenkin retuperälle, ja Batista keskittyi edistämään Yhdysvaltain taloudellisia etuja ja rikastuttamaan näin naapurimaan elinkeinoelämää.

Vallankumous

Tällä kertaa hanke onnistui, ja Kuuba sai kommunistihallituksen, josta tuli heti länsimaiden ja etenkin Yhdysvaltain kiusa.

Molemminpuolinen epäluottamus huipentui Yhdysvaltain tukemien kuubalaisten pakolaisten epäonnistuneeseen maahantunkeutumisyritykseen Sikojenlahdella huhtikuussa 1961.

Sikojenlahden tragikomediaa seurasi syksyllä 1962 puhjennut ohjuskriisi. Yhdysvallat havaitsi, että Neuvostoliitto oli rakentamassa ohjusasemia Kuubaan. Suurvallat ajautuivat yhteenoton partaalle, mutta tilanne laukesi, kun Neuvostoliitto suostui poistamaan asemansa.

Arvovaltakysymys?

Eräiden tarkkailijoiden mielestä kyse onkin pelkästään arvovallasta, kun amerikkalaiset pitävät lujasti kiinni Havannan ikääntyvää diktaattoria vastaan suunnatuista pakotteistaan.

Maanpaossa asuvat kuubalaiset, joita on etenkin Floridassa, ovat kuitenkin asiasta tiukasti eri mieltä. Heidän mielestään Castro on yksi historian pahimmista diktaattoreista, eikä sovinto tule kysymykseen ennen kuin Castro ja hänen lähimmät avustajansa ovat poissa kuvioista.

Kovin pitkään heidän tuskin tarvitsee odottaa. Fidel Castro täyttää ensi kesänä 73 vuotta. Hän on lopettanut sikarinpolton ja hänen terveytensä vaikuttaa kohtalaisen hyvältä, mutta yhtä kaikki monet asiat viittaavat siihen, että hänen pitkä ja vaiherikas poliittinen uransa kulkee kohti loppuaan.

Tietoja Kuubasta

• Pinta-ala: 110 992 neliökilometriä

• Asukasluku: 11 miljoonaa (1996)

• Talous: Sokeri ja tupakka ovat tärkeimmät vientituotteet, talouskasvu oli virallisten tietojen mukaan 7,8 prosenttia 1996.

• Historia: Asutusta todennäköisesti jo vuodesta 2000 e.Kr. Espanjalaiset valtasivat saaren 1509. Saari itsenäistyi Yhdysvaltain valvonnassa vuonna 1902. Fidel Castro tuli valtaan kukistettuaan diktaattori Batistan 1959.

• Nykypäivä: Kuluneen vuoden aikana on ollut merkkejä monien tiukkojen rajoitusten lievenemisestä; mm. katolilaiset voivat nyt harjoittaa uskontoaan vapaammin kuin ennen. Saarivaltio on edelleen köyhä ja talousongelmat ovat suuria Yhdysvaltain kauppasaarron vuoksi.