Japanissa varastot tavaraa pullollaan



Maailman toiseksi suurin kansantalous Japani rämpii edelleen vaikeuksissa. Kokonaistuotanto on laskenut vuoden aikana selvästi, eikä hallituksen elvytyspaketeista ole juuri ollut apua. Kysyntä on lamassa, tuotannossa on ylikapasiteettia ja pankeissa muhii velkapommi. Valtion velka kasvaa nopeasti, mikä kaventaa julkisen elvytyksen pelivaraa. Rakenneuudistuksia tarvittaisiin, mutta hallitus luottaa elvytykseen.


Japanin tuotantorakenne on suunniteltu koko maailman tarpeita varten. Vientiin perustuva talousstrategia toimikin oikein hyvin aiemmilla vuosikymmenillä, mutta pikkuhiljaa japanilaiset ovat saaneet huomata kansainvälisen kilpailun koventuneen.

Monissa kehittyvissä maissa kyetään tuottamaan kohtalaista laatutavaraa halvoilla hinnoilla ja ne ovat alkaneet ottaa markkinaosuuksia japanilaisilta. Kun Aasian maiden kuplataloudet puheksivat viime vuonna yksi toisensa jälkeen, menettivät japanilaiset kertaheitolla paljon. Japanin viennistä suuntautui lähes puolet Aasiaan.

Jeni on viime vuosina devalvoitunut ja vienti USA:han ja Eurooppaan on kasvanut, mutta se ei ole riittänyt korvaamaan menetyksiä muilla markkinoilla. Japanin kauppatase on ollut ylijäämäinen, mutta se on johtunut laman aiheuttamasta tuonnin laskusta, ei viennin kasvusta.

Japanin talouden heikkeneminen on lisäksi aiheuttanut kerrannaisvaikutuksen, sillä vastavuoroisesti Aasian maiden vienti Japaniin on romahtanut ja se on puolestaan entisestään lisännyt Aasian maiden vaikeuksia.

Japanissa ei maksimoida voittoa

Japanissa on rakennettu tuotantokapasiteettia hurjasti, ja nyt sitä on maassa liikaa. Muualla suuressa maailmassa suuret yhtiöt ovat ratkoneet viime aikoina ylikapasiteettiongelmiaan fyysioilla, joilla pyritään laskemaan kustannuksia ja lisäämään kilpailukykyä. Tälläisiä fuusioita ovat esimerkiksi olleet Exxonin ja Mobilin fuusio sekä Daimler-Benzin ja Chryslerin fyysio.

Japanissa kuitenkin perinteisesti johtajat suojelevat työntekijöiden työpaikkoja mieluummin kuin maksimoivat voittoa ja pankit pyrkivät suojelemaan tärkeimpiä asiakkaitaan vaikeina aikoina. Esimerkiksi kun Nippon Oil ja Mitsubishi Oil ovat fuusioitumassa Japanin suurimmaksi öljy-yhtiöksi, ei työpaikkojen vähennystä tai laitosten sulkemista odoteta. Vertailuna käy Exxonin ja Mobilin fuusio, jossa on tarkoitus vähentää 9 000 työntekijää.

Japanin pankeissa asiakkaiden suojelu on mennyt niin pitkälle, että nyt Japanin poliisi tutkii valtion haltuun viime ja tänä vuonna otettujen kolmen suurpankin johtajien tekemiset ja tekemättä jättämiset. Pankkien epäillään antaneen suuria lainoja selvissä maksuvaikeuksissa oleville asiakkaille. Lisäksi pankit ovat antaneet ongelmaluottojensa määristä kovin kaunisteltuja tietoja julkisuuteen.

Tukipolitiikkaa vai uudistuksia

90-luvun alussa Japanissa puhkesi ylikuumentunut kuplatalous ja omaisuusarvot romahtivat. Japanin taloudellisen suunnittelun viraston vastikään julkaisemassa vuosiraportissa syytetään maan hallituksia tämän kriisin huonosta jälkihoidosta. Omaisuusarvot, kuten esimerkiksi maan hinta, eivät ole odotusten mukaan kohonneet. Japanin talous on käytännössä ajautunut deflaatioon.

Japanin hintataso laskee ja kotimainen kysyntä on hiipunut. Tähän sumaan ovat vielä kasautuneet viennin vaikeudet, ylituotanto, tehottomuus ja pankeissa muhivat ongelmaluotot.

Japanin päättäjillä on periaatteessa kaksi mahdollisuutta selvitä tilanteesta. Joko uudistetaan ripeästi koko pankkisektori, avataan ja vapautetaan markkinat ja annetaan markkinavoimien kaataa kilpailukyvytön teollisuus tai sitten jatketaan tuki- ja suojelupolitiikkaa ja odotetaan ihmettä, joka tempaisee kotimaisen tai ulkomaisen kulutuksen kasvuun.

Japanin hallitus on valinnut tukipolitiikan tien. Elvytyspakettia ja veronalennusta toisensa jälkeen syydetään talouteen ja toivotaan parasta. Valtatietä parannellaan ja siltoja rakennellaan. Hyödyllisiä hankkeita kaikki, mutta ne eivät auta sopeuttamaan Japanin tuotantoa paremmin kotimaista ja kansainvälistä kysyntää vastaavaksi.

Tilanne pahenee pahenemistaan ja on selvä, että jossain vaiheessa valtion velkaantumiselle tulee raja vastaan. Hallitus uskoo kasvun alkavan ensi vuonna, mutta tutkimuslaitokset puhuvat vasta vuodesta 2002.

Japanilaista optimismia

Japanin keskuspankin johtaja Masaru Hayami sanoi 22.12. nähneensä valonpilkahduksia maan taloudessa. Tuotannon jyrkkä lasku näyttää hänen mukaansa hidastuneen samalla kun julkinen kulutus kasvaa. "Vaikka julkinen sektori tukee taloutta, toipumisen avain on siinä palaako luottamus yksityiselle sektorille", hän sanoi.

Kaukokatseisena miehenä hän toki muisti todeta, että on vielä liian aikaista sanoa, onko kyseessä toipumisen alkaminen vai ainoastaan tauko ennen talouden syöksykierteen syvenemistä. Joka tapauksessa keskuspankki aikoo jatkaa löyhää rahapolitiikkaansa.

Kansainvälinen valuuttarahaston IMF:n ennen joulua julkaisemassa raportissa Japanin ongelmia pidetään yhtenä maailmantalouden viidestä suurimmasta riskistä. Japanin talouden ennusteet ovat epävarmoja ja hallituksen käyttämät parannuskeinot mahdollisesti riittämättömiä.

Jos pankkisektorin rakenneuudistus ja pääoman uudelleenjärjestelyt viivästyvät tai markkinat eivät vakuutu viranomaisten halusta ratkaista pankkikriisi, voi IMF:n mukaan luottamus Japanin talouteen ja kulutuskysyntään pysyä aallonpohjassa.

Madonlukuja elvytyksestä huolimatta

Japanin hallitus on tänä vuonna antanut kaksi elvytyspakettia arvoltaan yhteensä 40 triljoonaa jeniä ja koonnut 60 triljoonan jenin rahaston pankkikriisin selvittämistä varten.

Japanin työttömyys on tukitoimista huolimatta kasvussa. Nykyinen työttömyys on pahin 46 vuoteen. Hallituksen 25.12. julkaiseman tilaston mukaan työttömyysaste on 4,4 prosenttia. Japani on nyt Yhdysvaltojen tasolla ja vielä kaukana Euroopan luvuista, mutta Japanissa työttömyys määritellään kapeammin kuin meillä, eivätkä luvut ole välttämättä vertailukelpoisia.

IMF arvioi tuoreessa raportissaan Japanin työttömyyden kohoavan 4,9 prosenttiin ensi vuoden aikana. Japanissa on kaikkiaan 2,9 miljoonaa työtöntä.

Japanin kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan teollisuus- ja kaivostuotanto heikkeni marraskuussa kaksi prosenttia edellisestä kuukaudesta. Ministeriö on odotellut 0,3 prosentin kasvua tuotannossa joulukuulle, mutta on nyt perumassa puheitaan. Suurten tavaratalojen ja supermarkettien myynti laski marraskuussa vuositasolla 1,5 prosenttia, ja tämä oli seitsemäs perättäinen laskukuukausi.

HEIKKI JANTUNEN
31.12.1998

(Lähteitä: STT, The International Herald Tribune)


TALOUS -SIVULLE