Taantumaa ja ylikuumenemista pelättiin 1998

Vuotta 1998 leimasivat euro, fuusiot, optiot, Nokia ja kansankapitalismi


Vuoden 1998 aikana ehdittiin Suomessa huolestua niin talouden ylikuumenemisesta kuin taantumastakin. Vuotta sävytti myös siirtyminen euroaikaan vuoden 1999 alusta.

Talouden tuntuvasta kasvusta huolimatta työttömien määrä aleni odotettua hitaammin. Tähän asti Suomen talouskasvu on perustunut viennin varaan ja nyt odotettiin, että suomalaiset alkaisivat kuluttaa tuntuvasti aiempaa enemmän. Toisin kävi ja osa päättäjistä jo patisteli kansaa ostamaan tavaroita ja palveluksia.

Viennissä elektroniikkateollisuus vahvisti asemiaan kolmantena tukijalkana metsän ja metallin ohella.

Helsingin pörssi koki tänä vuonna ennätysnousun elo-syyskuun laskusta huolimatta. Nousuveturina oli yhä Nokia, jonka osuus pörssin markkina-arvosta oli noin puolet. Viennistä Nokia kattoi viidenneksen.

Pörssiyhtiöiden optiot ja etenkin valtaisat optiovoitot nostattivat melkoisen keskustelun samoin kuin ulkomaalaisomistuksen voimakas kasvu suomalaisyhtiöissä. Joulukuun alussa yhdeksän pörssiyhtiön enemmistö oli ulkomaisten omistuksessa.

Pörssiin vietiin myös Sonera ja Fortum, joiden osakeanneista valtion kassaan kilahti useita miljardeja markkoja. Tämä kohensi tuntuvasti valtiontaloutta ja valtio arvioi pääsevänsä pitkästä aikaa ylijäämäiseen budjettiin ensi vuonna.

Alkuvuodesta talouskasvua pidettiin suotuisana, mutta kesällä puhuttiin jopa talouden ylikuumenemisesta. Sitten tulivat Venäjän, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kriisit ja alettiin pelätä talouden tuntuvaa taantumista. Syksyllä talouden kasvuennusteita hieman laskettiin.

Epävarmuudet Suomen taloudessa aiheutuivat yksinomaan ulkomaisista tekijöistä. Kotimaan talouden perustekijät olivat hyvällä mallilla.

Talouskasvu oli ripeää, kuluttajahintojen nousu vähäistä, vienti veti ja ylitti tuntuvasti tuonnin ja rahavirtojenkin osalta Suomen ja muiden maiden välinen tase oli ylijäämäinen. Valtion velan kasvu taittui.

Kasvukeskuksissa rakennettiin

Alkuvuonna suomalaisyhtiöt kertoivat parantuneista tuloksistaan. Osittain Venäjän ja Aasian kriisien takia tuloksenteko hidastui loppuvuodesta ja tulosvaroituksiakin alkoi tihkua. Marraskuussa teollisuusyhtiöt näkivät tulevaisuutensa synkempänä kuin kertaakaan sitten vuoden 1991.

Kansalaisten luottamus maan talouteen ja omaan talouteensa kuitenkin pysyi vahvana loppuvuoteen asti. Tämä näkyi asuntokaupassa. Asuntojen hyvä menekki nosti niiden hintoja etenkin kasvukeskuksissa. Asuntoluottojen määrä pankeilla nousi suuremmaksi kuin vuosikymmenen alussa ennen lamaa.

Pankit kävivät kovaa kisaa asiakkaistaan ja kuluttajat saivat lainaa aiempaa edullisemmin, kun pankit tinkivät omasta katteestaan. Myös rakennusliikkeet alkoivat tarjota uudenlaisia asuntorahoituspaketteja.

Väestö muutti kasvukeskuksiin Helsinkiin, Tampereella, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun. Rakentaminen keskittyi näille paikkakunnille.

Kansankapitalismi orasti

Suomalaisia houkuteltiin aiempaa enemmän kansankapitalismiin. Osittain tässä onnistuttiin. Kansalaiset alkoivat sijoittaa varojaan talletustilien ohella rahastoihin.

Myös mittavista työeläkevaroista ja niiden sijoittamisesta puhuttiin paljon. TEL-varoista ohjautui iso siivu myös pörssiin.

Osakkeenomistajien ote yrityksistä vahvistui; voiton maksimointi nosti taas päätään. Tosin osa alkoi puhua myös osakkeenomistajakapitalismia vastaan.

Osakkeenomistajiaan hyvin palvellut Nokia nousi matkapuhelimissa ykköseksi koko maailmassa.

Eurovalmistelu teetti töitä

Suomessa puhuttiin paljon tietoyhteiskunnasta, siihen valmistautumisesta sekä tietoyhteiskuntaan liittyvästä arvomaailmasta ja turvallisesta tiedonvälittämisestä.

Yrityksissä ja yhteisöissä tehtiin paljon töitä yhteisen valuutan euron käyttöönoton sekä vuoden 2000 vaatimien muutosten takia. Tämä toi rutkasti lisää töitä tietokone- ja ohjelmistoyrityksille samoin kuin tilitoimistoille.

Sähköisessä kaupankäynnissä Suomi otti mittavan askeleen eteenpäin, vaikka nettikauppa jäikin vielä vähäiseksi.

Myös uudenlaisia tapoja hoitaa yhteiskunnan peruspalveluja tutkittiin. Valtio alkoi selvittää miten kouluja, vankiloita ja sairaaloita voitaisiin rakentaa yksityisrahoituksella kuten nyt tehdään teitä.

Ruotsalaisomistus vahvistui

Kiristyneen kilpailun takia yhtiöt etsivät fuusiokumppaneita lähes joka toimialalla. Suomalaisia yhtiöitä, pankkeja ja vakuutuslaitoksia niitettiin huhuissa keskenään ja ulkomaisten kanssa. Rajan yli fuusioista vain Merita-Nordbankenin, Stora-Enson sekä Ahlströmin ja Kvaernerin hakkeet toteutuivat. Valio ja Arla jäivät neuvottelemaan.

Pankki- ja metsäfuusioissa yhtiön pääpaikka jäi Suomeen, mutta enemmistö omistuksesta meni Ruotsiin.

Rajojen sisäisistä fuusioista isoin oli WSOY:n, Sanomien ja Helsinki Median liitto. Uudesta Sanoma-WSOY:sta tuli Pohjoismaiden toiseksi suurin viestintäkonserni.

Vuoden lopulla konepajayhtiöt Valmet ja Rauma ilmoittivat sulautumisestaan.

Suomen pankkimarkkinoille tuli uusi tekijä, yksityishenkilöiden varainhoitoon keskittyvä Mandatum-pankki, kun investointipankki Mandatum ja Interbank fuusioituivat.

Kerasta ja Valtion takuukeskuksesta tuli Finnvera yhdistymisen myötä.

Keskittyminen leimasi myös puhelinyhtiöitä ja sähkökauppiaita. Syyskuusta alkaen tavallinen kansalainen pääsi kilpailuttamaan sähköyhtiönsä.

STT-IA
31.12.1998

TALOUS -SIVULLE