Yläasteen ja ala-asteen raja elää enää työehtosopimuksissa

Uusi vuosi tuo kouluihin uudet lait


Kevätlukukausi alkaa kouluissa ja ammattioppilaitoksissa uudelta pohjalta: koululainsäädännön kokonaisuudistus astuu viimein voimaan vuodenvaihteessa.

Parhaiten muutosta ehkä kuvaavat lakien nimet: esimerkiksi peruskoululaki muuttuu perusopetuslaiksi. Peruskoulu-nimistä laitosta ei siis valtakunnallisesti enää ole, eikä valtio enää muutenkaan määrää, missä ja minkä nimisessä talossa koulua pidetään.

Kunta voi myös halutessaan panna vaikka lukion ja ammattioppilaitoksen yhteen, kunhan itse opetusta annetaan lakien ja asetusten mukaan.

Yksityiskohtaisen säätelyn purkamisesta kertoo myös se, että kahdeksan uutta lakia asetuksineen korvaavat peräti 26 vanhaa lakia. Silti mukaan mahtuu aivan uusikin laki eli laki vapaasta sivistystyöstä. Se antaa ensi kertaa omat pykälät esimerkiksi kesäyliopistoille.

Opettajien työehdot tarkistetaan syksyksi?

Peruskoulun mukana laista katoavat myös ala-aste ja yläaste. Raja säilyy enää vain koulujen nimissä ja ennen muuta opettajien työehtosopimuksissa.

Nykyisessä opettajien virka- ja työehtosopimuksessa palkka määräytyy viran, ei pätevyyden ja työn sisällön mukaan. Niinpä esimerkiksi 1.-6. luokan matematiikan tunneista maksetaan enemmän yläasteen lehtorille kuin ala-asteen luokanopettajalle, joka on erikoistunut matematiikan opetukseen.

Sopimus on voimassa tammikuuhun 2000 eli nykyisen tupo-kauden loppuun, mutta sen tarkistamisesta on jo neuvoteltu syksyn mittaan. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n tavoitteena on, että jo virkapohjaisesta palkanmaksusta luovuttaisiin jo ensi syksynä.

"Koulukypsän" 6-vuotiaan päästävä kouluun

Koulun arjessa uudistus ei välttämättä ensi alkuun näy, sillä itse opetussuunnitelmien laadinta on siirtynyt kouluihin jo aikaisemmin. Lukukausia on jatkossakin kaksi, koko maan koulutyö päättyy suvivirteen samana päivänä ja todistuksesta löytyvät samat numerot kuin ennenkin.

Oppilaalle myös varataan paikka lähikoulussa, vaikka muuallekin saa hakeutua.

Uutena piirteenä lakiin on kuitenkin kirjattu joukko oppilaiden omia oikeuksia. Etenkin oppilaiden päivittäinen oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen puhuttaa, sillä se tekee opettajien lomauttamisen aiempaa vaikeammaksi.

Lisäksi lapsi saa oikeuden päästä kouluun vuoden tavallista aiemmin, jos hänellä on siihen psykologisen tai lääketieteellisen lausunnon mukaan valmiudet.

Yksi vapaus osalta oppilaista menee: myös uskonnonopetuksesta vapautettujen oppilaiden on jatkossa osallistuttava päivänavauksiin silloin, kun ohjelmassa ei ole suoranaista uskonnon harjoittamista.

Valta tuo vastuuta kuntiin ja kouluihin

Ennen kaikkea lainmuutos kasaa lisää valtaa ja vastuuta koulunjohtajien ja kuntien päättäjien pöydille. Suurten rakennekysymysten lisäksi esimerkiksi koulupäivän rakennetta voidaan järjestellä entistä vapaammin.

Myös perusopetuksen opetusryhmät saa jatkossa koota eri vuosiluokkien oppilaista niin, että oppilaat pääsevät vahvoissa aineissaan etenemään ikätovereitaan nopeammin. Vaikka oppilailla edelleen on "kotiluokkansa", luokattomuus siis hiipii perusopetukseenkin.

Käytännössä kuntien tiukka budjetti hillinnee eritahtisen opetuksen yleistymistä.

Päätösten seurauksia valvotaan arvioinnilla. Kunnat velvoitetaan itse arvioimaan koulutuksen tuloksia, ja lisäksi opetushallitus arvioi joka kevät jonkin aineen oppimistasoa otantakokeen avulla.

Vanhemmille on tiedotettava oppilaan edistymisestä pitkin vuotta, ei vain lukukausien lopussa.

Juna meni, pykälät perässä

Kuntien ei tietenkään tarvitse tarttua lainuudistuksen tarjoamiin hallinnollisiin mahdollisuuksiin. Toisaalta vanhakaan laki ei suinkaan kieltänyt kaikkea, jota pykäliin nyt lisättiin.

Opetusministeriön virkamiehet muistuttavatkin mielellään, että monelta osin laki vain kirjaa viime vuosikymmenen kehityksen.

Kunnat ovat esimerkiksi voineet käytännössä luopua koulupiireistä siirtymällä yhden koulupiirin järjestelmään, ja eri koulut ovat voineet painottaa opetustaan eri suuntiin.

Koulu-uudistuksen vastustajia ihmetyttää kuitenkin juuri se, että laki tulee kehityksen perässä ja koulukin vain heijastelee yhteiskunnan yleisiä muutoksia. Monen mielestä lain tulisi ohjata koulua tiettyyn suuntaan niin, että koulutus puolestaan vaikuttaisi yhteiskunnan kehitykseen.

Esiopetusta jäädään odottamaan

Korkeimpia opintoja koskeva uusi yliopistolaki tuli voimaan jo viime elokuussa. Myös koululakipaketin piti alun perin ehtiä samaan yhteyteen.

Koska keskustelu viime keväänä kuumeni ja lakien eduskuntakäsittely venyi, voimaantulo lykättiin vuodenvaihteeseen. Uudistuspaketista jäävät vielä puuttumaan esiopetus ja ammattikorkeakoulut.

Ammattikorkeakouluja säätelee yhä vuonna 1995 voimaan tullut laki. Uutta lakia ei pidetty tarpeellisena muuttaa, kun kaikkien ammattikorkeakoulujenkaan vakinaistamisesta ei vielä ole varmuutta.

Kaikkien kuusivuotiaiden maksuton esiopetus taas tippui aikoinaan matkasta rahapulan takia. Eduskunnan hurskaan toivomuksen mukaan koko maan eskari-ikäiset olisi saatava tasa-arvoiseen asemaan syksyllä 2000. Siitä, riittääkö raha, päättää vaalien jälkeinen hallitus.

STT-IA
31.12.1998

POLITIIKKA -SIVULLE