Ilmatieteen laitos mukana yhteistyössä

Laskeutumisalus starttasi kohti Marsia


Marsin pinnalle loppuvuodesta laskeutuva tutkimusalus Mars Polar Lander lähti sunnuntai-iltana Suomen aikaa kohti määränpäätään.

H-hetki koitti kello 22.21, jolloin alus suunnisti kohti Marsia avaruuskeskuksesta Cape Canaveralista, Floridasta Yhdysvalloista.

Paikalla tilannetta seuraava Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Ari-Matti Harri kertoi kaiken sujuneen suunnitellusti: matkaan päästiin ensimmäisellä yrittämällä.

Laukaisuhetkellä kello osoitti paikallista aikaa 15.21. Sääennusteen lupaama kirkas ja tyyni ilma helpotti valmisteluja vielä pari tuntia ennen laukaisua. Harrin mukaan laukaisuvalmistelut olivat muutenkin edenneet suunnitellusti, eikä teknisiä ongelmia ollut.

Laukaisuikkuna oli auki vain noin sekunnin. Jos sillä hetkellä ei oltaisi päästy ampumaan, H-hetki olisi siirtynyt seuraavaan päivään. Nyt alus kuitenkin häipyi parissa kolmessa minuutissa silmänkantamattomiin.

Onko Marsissa elämää?

Laskeutumisalus Mars Polar Landerin takana ja siihen liittyvässä tutkimushankkeessa ovat mukana Yhdysvallat, Suomi, Saksa ja Venäjä. Mars Polar Lander laskeutuu Marsin etelänapajäätikön tuntumaan tämän vuoden joulukuussa. Alus toimii Marsin pinnalla reilun vuoden.

Uuden aluksen jo viime joulukuussa lähetetty sisaralus Mars Climate Orbiter saapuu Marsia kiertävälle radalle syyskuussa.

Alusten tärkeimpiä tehtäviä ovat Marsin vesimäärän selvittäminen sekä Marsin ilmakehän tutkiminen.

Mars Polar Lander hakee Marsin maanpinnan alta merkkejä jäätyneestä vedestä. Veden löytyminen Marsista toisi ratkaisevan tärkeää tietoa siitä, onko planeetalla mahdollisesti ollut joskus elämää.

Veden löytyminen olisi tärkeää myös mahdollisten tulevien miehitettyjen lentojen kannalta, koska vedestä saa esimerkiksi happea. Alusten lähettäminen on osa Yhdysvaltain avaruusjärjestö NASA:n 1996 alkanutta Mars-tutkimusohjelmaa.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tutkimusohjelma keskittyy etsimään todisteita Marsin menneestä ja nykyisestä elämästä. Tavoitteena on tuoda vuonna 2008 kivi- ja maaperänäytteitä Marsista Maahan tutkimista varten.

Marsissa alhainen ilmanpaine

Suomen Ilmatieteen laitos osallistuu Mars Polar Lander -hankkeeseen kahdella paineenmittausinstrumentilla. Lisäksi Ari-Matti Harri kuuluu hankkeen yhdeksänjäseniseen tiederyhmään.

Mars Polar Landerin havaintojen ansiosta Ilmatieteen laitos saa nyt ensimmäisen kerran omia mittaustuloksia Marsin pinnalta.

Ilmatieteen laitoksen tulosaluejohtaja Risto Pellinen kertoo, että toinen paineenmittausinstrumentti kuuluu perusmittauksia tekeviin laitteisiin. Niillä selvitetään paineen lisäksi myös mm. planeetan kosteutta, lämpötilaa ja tuulioloja.

- Ilmakehän paine Marsin pinnalla on hyvin pieni Maahan verrattuna. Se on 100-200 kertaa vähäisempi kuin meillä, Pellinen sanoo.

Toinen instrumenteista toimii uunissa, johon aluksen robottikäsi kerää näytteitä Marsin pinnalta.
- Näytteet kuumennetaan uunissa ja meidän instrumenttimme mittaa kuumennuksen yhteydessä paineen. Tietoa tarvitaan myöhemmin, kun tutkitaan prosessista saatuja spektrejä, Pellinen selvittää.

Viiden miljoonan markan osuus

Suomalaiset ovat kehitelleet vastaavia paineinstrumentteja jo venäläisten vuonna 1996 suorittamaan Mars-hankkeeseen, jonka lähtö ei onnistunut. Paineinstrumentit kelpasivat kuitenkin vähäisillä muutoksilla NASA:n ohjelmaan.

Toista miljardia markkaa maksavan Mars Polar Lander -hankkeen kustantaa pääosin Yhdysvallat. Saksalaiset ovat tehneet robottikäden ja venäläiset laserlaitteiston, jolla katsellaan ilmakehää.

Ilmatieteen laitoksen osuus on rahassa noin viisi miljoonaa markkaa. Mars Polar Lander -hanke on ainoa NASA:n Mars -tutkimuksen vaihe, johon laitos ottaa osaa.

Euroalus matkaan vuonna 2003

Ilmatieteen laitos osallistuu lähivuosina Euroopan avaruusjärjestön Mars Express -ohjelmaan, jonka alus lähtee kesäkuussa 2003. Suomalaiset rakentavat kaksiosaiseen alukseen laitteiston, jolla selvitetään aurinkotuulen vaikutuksia Marsin ilmakehään.

Aikaisempaa kokemusta tästä työstä Ilmatieteen laitoksella on vuodelta 1989, jolloin sen mittalaitteet venäläisessä Phobos-ohjelmassa havaitsivat Marsin ilmakehässä aurinkotuulen aiheuttamaa ainesten pakoa avaruuteen.

Pellinen kertoo, että Ilmatieteen laitoksen toiveissa on myös pääseminen mukaan Mars Express -hankkeen toiseen osaan, pinnalle laskettavaan laboratorioon. Laboratorioon suomalaiset voisivat tehdä ainakin paineinstrumentteja. Neuvottelut asiasta jatkuvat.

STT-IA
4.1.1999

ULKOMAAT -SIVULLE