 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Joukkoviestinnän talous edelleen kasvussa: CD-romit ja kaapelitelevisio vahvassa nousussa
Joukkoviestintäalan taloudellinen kasvu jatkui edelleen viime vuonna. Vuonna 1997 alan tulot olivat 18,5 miljardia markkaa, mikä oli viitisen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.Sähköinen viestintä ja tallenneviestintä kasvavat hieman graafista viestintää nopeammin. Graafinen joukkoviestintä hallitsee kuitenkin yhä alan koko taloutta, josta se muodostaa yli 70 prosenttia. Yksittäisistä aloista suhteellisesti eniten kasvoivat CD-romit ja muut levyketallenteet, joissa kasvua vuoteen 1996 nähden oli jopa kolmannes. Kaapelitelevisioilla nousu oli yli 18 prosenttia ja elokuva-alalla lähes 10 prosenttia. Markoissa kasvu oli suurinta päivälehdillä ja aikakauslehdillä, joiden kummankin sarakkeessa oli lisäystä vähintään 200 miljoonaa markkaa. Ainoa laskussa oleva yksittäinen ala oli enintään kolme kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet, eli käytännössä lähinnä paikallislehdet. Niiden tulot laskivat vuonna 1997 kolmisen prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Videoiden myynti ja vuokraus sekä mainospainotuotteet polkivat paikoillaan. Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuriyksikön laskelmista ilmenee myös, että kasvusta huolimatta joukkoviestinnän osuus koko kansantaloudesta oli hieman laskussa. Vuonna 1997 osuus oli 3,0 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä oli kymmeneksen vähemmän kuin vertailuvuonna.
Päivälehdet pitäneet pintansaPäivälehtien osuus koko joukkoviestintäalan tuloista on yhä yli neljänneksen. Niiden tuotot kasvoivat viime vuonna lähes viisi prosenttia ja levikkikin pari prosentin kymmenystä.Suhteellisesti graafisen alan parhaiten meni aikakauslehdillä, joille nousua mitattiin yli kuusi prosenttia. Syynä ovat uusien lehtien perustaminen ja tätä seurannut kokonaislevikin kasvu. Kirja-alalla vuosi oli prosenteissa mitattuna yhtä hyvä kuin päivälehdillä. Graafisen joukkoviestinnän tulot vuonna 1997 olivat kaikkiaan 13,1 miljardia markkaa, missä nousua edellisvuoteen oli 4,0 prosenttia. Päivälehtien osuus oli 4,9 miljardia, aikakauslehtien 3,4 miljardia ja kirjojen 2,3 miljardia markkaa.
Television osuus pysynyt samassaTelevision osuus mediamainonnasta pysyi kolmatta vuotta ennallaan, 21 prosentissa. Lehdet nappasivat vuonna 1997 mainostuloista 70 prosenttia.Mainontatulojen kokonaisvolyymin kasvu takasi valtakunnalliselle televisio- ja radiotoiminnalle kuitenkin kuuden prosentin kasvun. Viime vuonna lähetyksensä aloittaneet Radio Nova ja Nelonen eivät vielä tuottaneet paljoakaan ja koko alan liikevaihto jäi 2,7 miljardiin markkaan. Maksullisten kanavien tilaustuotot ja kaapelitelevisioyhtiöiden saamat kiinteistöjen vuosimaksut nostivat viime vuonna kaapelipuolen liikevaihdon jo liki 450 miljoonaan markkaan. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 70 miljoonaa markkaa. On line -tietopalvelut tuottivat suunnilleen saman verran kuin kaapelitelevisiot, mutta nousuprosentti oli huomattavasti pienempi kuin näillä. Koko sähköisen viestinnän liikevaihto oli lähes 3,8 miljardia markkaa, mikä oli viidennes koko joukkoviestinnän kakusta. Kasvuprosentti vuoteen 1996 nähden oli 7,3.
Elokuvissa käytiin ahkerastiTallenneviestinnän ala kasvoi suhteellisesti eniten joukkoviestinnän kolmesta pääalasta, 8,7 prosenttia. Markkamääräinen tulos oli 1,5 miljardia markkaa, mikä on kahdestoistaosa joukkoviestinnän kokonaisuudesta.CD-romien myynti kasvoi yli 30 prosenttia, ja hyötyromien osuus jopa 35 prosenttia. Hyötyromeista puolet on kotimaisia tuotteita, mutta peleistä vain harvat. Elokuvissa käynnit runsastuivat peräti puolella miljoonalla, mikä oli nostamassa alan liikevaihtoa 225 miljoonaan markkaan. Myös äänitealalla oli syytä tyytyväisyyteen, kasvua kirjattiin 7,4 prosenttia. Tilastokeskuksen keräämät luvut sisältävät kotimaisen kulutuksen sekä tuonnin, mutta eivät vientiä. Useiden alojen luvut ovat arvioita.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE