Nokia - vanha venäläinen ja tamperelainen yhtiö


Suomalaiset kerskailevat Nokian menestyksestä, mutta myös venäläisillä on syytä olla ylpeitä yhtiöstä. Onhan Nokia vanha venäläinen yhtiö.

Vuonna 1865 toimintansa aloittanut Nokia on Venäjän valtakunnan teollisuuspolitiikan hedelmiä. Nokian perustaja Fredrik Idestam (1838-1916) eli elämänsä keisarin alamaisena.

Yritteliäs Idestam perusti Tampereelle tehtaan, joka valmisti puulumppua, nykykielellä puuhioketta. Tästä pienestä verstaasta Nokia sai alkunsa.

Nokia ja monet muut 1800-luvulla syntyneet suomalaisyritykset todistavat, että keisarien Venäjälläkin tehtiin määrätietoista taloudellista uudistustyötä. Kommunistien vallankaappauksen jälkeen tsaarinvalta pyrittiin leimaamaan pelkäksi taantumukseksi. Monet historiaa tuntemattomat suomalaisetkin elävät yhä tässä luulossa.

Keisari Aleksanteri I oli 1800-luvun alussa nostanut Suomen kansakuntien joukkoon. 1800-luvun jälkipuoliskolla Aleksanteri II puolestaan nosti Suomea teollisuusvaltioksi.

Venäjän valtakunnassa elinkeinoelämän edistämiseen käytettiin samoja keinoja kuin nykyisessä Euroopan valtakunnassakin: aluepolitiikkaa, tukiaisia, verohelpotuksia ja panostuksia teollisuutta tukeviin perusrakenteisiin.

Puulumpun valmistus vaati uutta tekniikkaa

Metsäisen Suomen koskien partailla oli puunjalostusteollisuuden luvattu maa, jota monet bisnesmiehet tavoittelivat. Yksi heistä oli nuori vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam. Häntä ei virkamiehen ura jaksanut kiinnostaa, vaan veri veti teollisuuteen.

Idestam onnistui saamaan luvatusta maasta hyvän tontin. Tampereen kaupunkikartassa tontin numero oli 16. Se sijaitsi alue- ja veropoliittisia erioikeuksia nauttivan kaupungin ydinkeskustassa kosken rannalla. Nykyisin tällä Hallituskadun itäpäässä sijaitsevalla tontilla toimii Metsä-Serlaan kuuluva Takon kartonkitehdas.

Idestamin yritys sai toimiluvan vuonna 1865 ja aloitti tuotannon maaliskuussa 1866. Puulumpputehdas sovelsi uutta, mullistavaa teknologiaa. Saksassa oli muutama vuosi aikaisemmin keksitty, että puusta voitiin hioa kuituja paperin raaka-aineeksi.

Puusta saatiin paperia paljon halvemmalla kuin aidosta lumpusta. Ennen Idestamia menetelmää oli Suomessa käyttänyt vain yksi yritys, Viipurin lähellä toiminut apteekkari Achates Thunebergin puuhiomo.

"Tämä paperi näyttää sekä sujuvuutensa että sitkeytensä puolesta olevan tavallisen paperin vertaisen", Sanomia Tampereelta kirjoitti innoissaan huhtikuussa 1866.

Nokian synty vaati vähän teollisuusvakoiluakin. Idestam keksi tehtaansa perustamisidean stipendimatkalla Saksassa. Mägdesprungin metalliteollisuuslaitoksen insinöörit esittelivät Idestamille laitoksen yhteyteen perustettua puuhiomoa, joka oli uutta Saksassakin.

"He eivät olleet vielä ehtineet lopettaa selostustaan ennenkuin koneiden ympärille innostuneina hyörivien joukkoon ilmaantui kiukustunut uusi tulokas, puuhiomon omistaja, joka muitta mutkitta ajoi kutsumattomat vieraat tiehensä", kertoo Karl Ekman vuonna 1930 ilmestyneessä historiateoksessa Nokian tehdas.

Idestamkin varjeli yrityssalaisuuksia tarkasti. Kun hänen palveluksessaan ollut ruotsalainen työnjohtaja julkaisi puumassa- ja pahviteollisuutta käsittelevän oppikirjan, Idestam osti kaikki käsiinsä saamansa kappaleet.

Painoksen myöhemmät kohtalot ovat hämärän peitossa, Ekman kertoo.

Nälkävuodet varjostivat

Idestam lähti yrittäjäksi huonoon aikaan, sillä vuonna 1866 alkoi pulakausi. Se oli ankara pula: joukoittain suomalaisia kuoli nälkään vuonna 1867. Laman vuoksi Idestam ei saanut hankituksi pääomia yrityksensä laajentamiseen.

Kun paperin raaka-aineen kysyntä Venäjällä kasvoi, Idestam pääsi taas liikkeelle. Teollisuuden kansoittama Tammerkoski ei taannut vesivoimaa riittävästi, joten Idestam päätti laajentaa Nokialle, jonka Emäkoskessa riitti energiaa. Uusi tehdas saatiin käyntiin Nokialla lokakuussa 1869.

Vuonna 1871 löytyi jo riittävästi sijoittajiakin ja voitiin perustaa osakeyhtiö, Nokia Aktiebolag. Tampereen-tehdas jäi yhtiölle vuoteen 1877 saakka, jolloin se siirtyi Tampereen Kattohuopatehtaalle.

Vuosikymmenien mittaan Nokian omistus muuttui ja se kehittyi monialayhtiöksi. 1990-luvulla yritys keskittyi tietoliikennetekniikkaan ja nousi omalla alallaan maailmanluokan tekijäksi.

Idestamin nälkävuosien kynnyksellä Tampereelle perustama puulumpputehdas työllisti kymmenkunta henkilöä. Tänään Nokia antaa leivän kymmenille tuhansille.

STT-IA
31.12.1998

TALOUS -SIVULLE