Säännökset muuttuvat vuodenvaihteessa - Sakkovilppi rangaistuksenalaiseksi


Vuodenvaihteessa astuu voimaan uusia rikoslain säännöksiä. Tammikuun alusta lähtien esimerkiksi sakkovilppi on rangaistavaa.

Sakkovilppiä koskevan uuden säännöksen mukaan henkilöä, joka antaa sakkoa määrättäessä olennaisesti vääriä tietoja maksukyvystään, voidaan rangaista. Rangaistus on sakko tai enintään kolme kuukautta vankeutta.

Maksukyvystään kuultavalla henkilöllä on kuitenkin oikeus olla vastaamatta kysymykseen. Kieltäytyminen tulojen ilmoittamisesta ei johda rangaistukseen.

Uutta säännöstä on perusteltu sillä, että se järkeistää sakottamista ja asettaa ihmiset yhdenvertaiseen asemaan. Tähän saakka maksukyvystä valehteleminen ei ole ollut rangaistava teko.

Todistajan asema turvallisemmaksi

Oikeudenkäynnissä kuultavaa halutaan vast' edes suojella esimerkiksi väkivallalta tai sillä uhkaamiselta rikoslain erityissäädöksellä. Nykyisenkin lainsäädännön perusteella uhkaajan rankaiseminen on mahdollista, mutta erityissäädös korostaa teon moitittavuutta.

Kuultavan uhkaamisesta tuomittava rangaistus voi olla sakkoa tai vankeutta enintään kolme vuotta. Säännös suojaa paitsi oikeudenkäynnissä, myös esi-, poliisitutkinnassa tai niihin rinnastettavissa viranomaismenettelyissä kuultavaa henkilöä. Säännös ulottuu myös uhkauksiin, jotka kohdistetaan kuultavalle läheiseen ihmiseen.

Virkamiehen vastustamiseen kolme porrasta

Virkamiehen vastustaminen jaotellaan vuodenvaihteesta nykyisen kahden portaan sijasta kolmeen portaaseen teon laadun mukaan. Lievin muoto on haitanteko virkamiehelle, väliportaana on virkamiehen vastustaminen ja vakavimpana virkamiehen väkivaltainen vastustaminen.

Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta seuraa vastaisuudessa aina vankeusrangaistus, joka enimmillään on kolme vuotta. Myös virkamiehen vastustaminen voi päättyä vankeustuomioon, enimmispituutena kuusi kuukautta, mutta siitä saattaa selvitä sakollakin.

Uusi säädös koskee vain julkista valtaa käyttäviä virkamiehiä. Esimerkikiksi matkalippujen tarkastajaan, vartijaan tai järjestysmieheen kohdistuvat teot tuomitaan jatkossa järjestystä ylläpitävien henkilöiden vastustamisena. Rangaistusasteikon laajuus on sama kuin virkamiehen vastustamisessa.

Syytteestä vapautetuille korvataan oikeudenkäyntikulut

Vuodenvaihteesta alkaen valtio korvaa syytteestä vapautetuille oikeudenkäyntikulut. Ensi vuoden budjetissa on tähän menoerään varattu 15,5 miljoonaa markkaa.

Kulukorvauksia saa vain kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista, jotka koostuvat tavallisesti oikeusasiamiehelle tai avustajalle maksettavasta palkkiosta.

Jos osa syytteistä hyväksytään, syytetty ei ole oikeutettu korvauksiin. Ehtona on myös se, että vastaaja ei ole omalla toiminnallaan esitutkinnassa tai muuten antanut aihetta syytteen nostamiseen.

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan vapauttavan tuomion sai vuonna 1996 noin 5,4 prosenttia kaikista syytetyistä.

STT-IA
31.12.1998

POLITIIKKA -SIVULLE