Maailmantaloudessa kriisien sävyttämä vuosi 1998



Kansainvälisessä taloudessa vuosi 1998 oli monenkirjava. Euroopassa pohjustettiin yhteisvaluutta euroa ja Yhdysvalloissa kirjattiin kahdeksas perättäinen lihava vuosi. Maailmantalouden kasvuvetureina toimineiden länsimaiden ulkopuolella näkymät olivat synkät. Aasiasta toissa kesänä alkanut talouskriisi levisi vuoden loppupuoliskolla Venäjälle ja Latinalaiseen Amerikkaan.


Syksyllä runsas kolmasosa maailmantaloudesta kamppaili laman kourissa. Talousongelmien kärjistyminen laukaisi paniikkitunnelmat kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Sijoittajat hakeutuivat vimmalla eroon riskeistä, jolloin pääomat pakenivat maailman kriisialueilta turvallisiin kohteisiin, ennen kaikkea Saksan ja Yhdysvaltain valtion velkapapereihin.

Vellonta näkyi pörsseissä tuntuvina kurssiheilahteluina. Lisäksi korkoerot yksityisen sektorin joukkolainojen ja länsimaiden valtion obligaatioiden välillä revähtivät mittaviksi. Myllerryksen keskellä alettiin myös epäillä, kestävätkö Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet kriisien puristuksessa.

Vuoden loppua kohti tunnelmat tasaantuivat. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski loka-marraskuussa tärkeintä ohjauskorkoaan kolme kertaa 4,75 prosenttiin saakka. Joulukuun alussa euromaiden keskuspankit pudottivat omat ohjauskorkonsa 3 prosenttiin. Nämä päätökset auttoivat tukemaan maailmantalouden vakautta.

Euroopan ongelma yhä työttömyys

EU:n maiden talouskehitys vahvistui vuoden aikana. Kasvu lepäsi edelleen pitkälle viennin varassa, mutta vuoden loppua kohti painopiste siirtyi kotimaisen kysynnän puolelle.

Euroopan erityisongelmana pysyi työttömyys. EU:n suurissa keskusmaissa Saksassa ja Ranskassa työttömyysaste junnasi yli 10 prosentissa, eikä tilanne ratkaisevasti kohentunut reunamaissakaan.

Maailmantalouden myllerrykset nostattivat taantumapelkoja myös Euroopassa. Venäjän romahdus aiheutti päänvaivaa etenkin Saksassa, koska sikäläiset pankit olivat myöntäneet runsaasti luottoja Venäjälle.

Britannian talouskehitys poikkesi muusta Euroopasta, ja siellä jouduttiin hillitsemään suhdanteita. Tilanne tasapainottui vahvan punnan ja kiristetyn rahapolitiikan myötä. Syksyllä Britannia saattoi jo alentaa 7 prosentin tuntumaan kivunneita ohjauskorkoja.

Yhteisvaluutta euroon siirtyminen sujui suuremmitta mutkitta. Vappuviikonvaihteen EMU-kokouksissa päähuomioon varasti kiista Euroopan keskuspankin tulevasta pääjohtajasta. Ranska vaati tehtävään omaa ehdokastaan Jean-Claude Trichetä, kun muut euromaat tukivat hollantilaista Wim Duisenbergia.

Yömyöhälle jatkuneen väännön päätteeksi EKP:n johtoon nousi Duisenberg, mutta hän joutui vihjaamaan, ettei istu koko kahdeksanvuotista toimikauttaan. Epävirallisen sopimuksen mukaan Duisenbergin paikan perii ranskalainen.

Yhdysvalloissa lihavat vuodet näkyivät

Yhdysvalloissa kahdeksatta vuotta jatkuneen rivakan kasvun vaikutukset näkyivät. Työttömyysluvut painuivat alimmilleen sitten 70-luvun alun eli selvästi alle 5 prosentin. Myös vuosikaudet huolia aiheuttanut liittovaltion budjettivaje saatiin käännetyksi ylijäämän puolelle.

Aasian valuuttojen devalvaatiokierteen vuoksi Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje kuitenkin jatkoi syvenemistään. Paisuva tuonti alkoi vuoden loppupuoliskolla supistaa Yhdysvalloissa kotimaisen tuotannon kasvua.

Yksittäisistä maista eniten päänvaivaa herätti maailman toiseksi suurin kansantalous Japani. Maan kokonaistuotanto supistui vuoden mittaan selvästi, eivätkä hallituksen elvytyspaketit tuoneet valoa synkkyyteen.

Jatkossa valtion velan nopea kasvu vähentää julkisen elvytyksen mahdollisuuksia. Ulkopuoliset asiantuntijat peräsivätkin Japaniin laajoja rakenneuudistuksia.

Venäjän ahdinko syveni elokuussa

Toisessa Aasian jättiläisvaltiossa Kiinassa talouskasvu pysytteli vahvana. Maan valuuttaan juaniin kohdistui vuoden mittaan kovia devalvaatiopaineita, mutta suljetut talouden rakenteet estivät niiden toteutumisen.

Kriisin runtelemissa Aasian tiikeritalouksissa alkoi näkyä merkkejä paremmasta vuoden loppua kohti. Niiden kauppataseet alkoivat parantua ja valuutat vakiintua. Tosin kotimarkkinat pysyttelivät edelleen syvässä lamassa.

Venäjällä elokuu oli äärimmäisen synkkä. Sijoittajat menettivät uskonsa maan talouskehitykseen ja seuraukset näkyivät ruplan rajuna pudotuksena. Venäjän hallitus joutui ahdingon keskellä järjestelemään uudelleen valtionvelkaansa, mikä merkitsi ulkomaisille lainanantajille mittavia menetyksiä.

Latinalaisessa Amerikassa huolestuneet katseet kohdistuivat Brasiliaan, maailman kahdeksanneksi suurimpaan kansantalouteen. Aasiasta levinneet kriisiaallot aiheuttivat mittavan spekulaation maan valuutalla realilla.

Vuoden lopussa tilanne oli edelleen äärimmäisen kriittinen. Luisu syveni joulukuun puolivälissä verouudistusten ja julkisten menojen leikkausten ajauduttua vastatuuleen Brasilian parlamentissa.

STT-IA
31.12.1998


TALOUS -SIVULLE