Venäjän ja Irakin kriisit sekä Clintonin seksiskandaali leimasivat vuotta 1998



Venäjän poliittinen ja taloudellinen kriisi sekä Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin seksiskandaalit leimasivat kulunutta vuotta. YK:n ja Irakin välinen asevalvontakiista kärjistyi toistamiseen ja johti lopulta Irakin vastaisiin hyökkäyksiin joulun alla.


Vuosikymmeniä riehunut terrorismi näytti hellittävän Pohjois-Irlannissa, kun taas Kosovon hauras aselepo ei kyennyt estämään yhteenottoja loppuvuodestakaan. Demokratia nosti päätään Kaakkois-Aasiassa, joka edelleen kärsi talouskriisin seurauksista.

Suomea ulkomaiden tapahtumista koskivat eniten Venäjän käänteet. Hallituksen vaihdokset ja presidentin sairastelu sekä kriisiin vajonnut talous loivat epävarmuutta entisen suurvallan tulevaisuudesta.

Jeltsin antoi yllättäen maaliskuussa lähtöpassit vuosia palvelleelle pääministerille Viktor Tshernomyrdinille ja nimitti uudeksi pääministeriksi nuoren Sergei Kirijenkon.

Kirijenkon ura jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo elokuussa oli hänen vuoronsa lähteä maan talousromahduksen myötä. Jeltsin kutsui takaisin luottomiehensä Tshernomyrdinin, mutta joutui duuman vastustuksen jälkeen nimittämään ulkoministeri Jevgeni Primakovin uudeksi pääministeriksi.

Presidentti Jeltsinin jatkuva sairastelu herätti levottomuutta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän oli toistuvasti joko sairaalassa tai parantolassa toipumassa milloin hengitystietulehduksista milloin voimakkaasta työuupumuksesta.

Sairastelunsa vuoksi hän joutui perumaan useita ulkomaanmatkoja ja tapaamisia, ja käytännön politiikan hoito siirtyi pääministeri Primakovin harteille.

Clinton valtakunnanoikeuteen

Venäjän tapahtumien lisäksi kansainvälisen mielenkiinnon kohteeksi joutui Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja Valkoisen talon entisen harjoittelijan Monica Lewinskyn seksisuhde, joka lopulta johti presidentin asettamiseen valtakunnanoikeuteen.

Kotimaassa ja ulkomailla pitkästymiseen asti vatvottu vyyhti paljastui erityissyyttäjä Kenneth Starrin yksityiskohtaisten tutkimusten jälkeen.

Starrin kongressille valmisteltu tutkimus päätettiin julkaista internetissä, josta jokainen halukas saattoi lukea seikkailun yksityiskohdista. Starrin mukaan Clinton oli jutun tutkimusten yhteydessä syyllistynyt mm. väärään valaan ja oikeuden vastustamiseen.

Starr vaati Clintonin asettamista valtakunnanoikeuteen, ja edustajainhuone teki asiassa historiallisen ja dramaattisen päätöksen 19. joulukuuta, kun Yhdysvallat ja Britannia vielä tekivät viimeisiä iskuja Irakiin.

Seksiskandaalin saamasta kielteisestä julkisuudesta huolimatta Clintonin suosio pysyi kuitenkin ennalleen, ja marraskuun alussa presidentin demokraattinen puolue saavutti torjuntavoiton kongressin välivaaleissa.

Skandaalin kiehuessa kuumimmillaan elokuussa terroristit räjäyttivät kaksi autopommia Yhdysvaltain Kenian ja Tansanian -suurlähetystöjen edustalla. Iskuissa kuoli yli 260 ihmistä.

Yhdysvallat syytti Afganistanissa asuvaa saudimiljonääri Osama bin Ladenia iskuista ja kosti ne ohjushyökkäyksillä Afganistanissa ja Sudanissa sijaitseviin kohteisiin. bin Laden on jo pitkään oleillut Afganistanissa, jossa ääri-islamilainen Taleban-sissiliike otti lähes koko maan haltuunsa kesän aikana.

Yhdysvallat ja Britannia iskivät Irakiin

YK:n ja Irakin välinen asevalvontakiista kärjistyi vuoden mittaan useaan otteeseen aseellisen yhteenoton partaalle. Helmikuussa YK:n pääsihteeri Kofi Annan sai yhteenoton estetyksi taivuteltuaan Saddam Husseinin sopimukseen viime hetken neuvotteluissa Bagdadissa. Marraskuussa oltiin jälleen törmäyskurssilla Irakin estettyä YK:n asetarkastajien työnteon.

Viikkoa ennen joulua Yhdysvallat ja Britannia eivät enää jääneet odottamaan YK:n turvallisuusneuvoston yksimielistä tukea sotilaallisille toimille, vaan iskivät Irakiin vain kolme päivää ennen muslimien pyhän ramadan-kuukauden alkua.

Neljä päivää kestäneet ohjusiskut ja pommitukset jakoivat selvästi mielipiteet maailmalla. Monet Yhdysvaltain liittolaiset pitivät iskuja välttämättöminä, kun taas Venäjä ja Kiina tuomitsivat ne jyrkästi.

Pohjois-Irlantiin rauhansopimus

Vuosikymmeniä riehunut väkivalta näytti hellittävän Pohjois-Irlannissa, jonne saatiin pääsiäisenä neuvoteltua rauhansopimus. Sopimuksen mukaan maakunta säilyy osana Britanniaa, mutta vahvistaa siteitään Irlannin tasavaltaan.

Sopimus sai myöhemmin hyväksynnän myös Irlannin saaren väestöltä, kun ylivoimainen enemmistö Pohjois-Irlannin ja Irlannin kansalaisista äänesti sen puolesta kansanäänestyksessä.

Rauhansopimuksen kätilöille, katolilaiselle poliitikolle John Humelle ja hänen protestanttiselle virkaveljelleen David Trimblelle, myönnettiin vuoden 1998 Nobelin rauhanpalkinto. Orastava rauha joutui kuitenkin jo elokuussa koetukselle, kun voimakas autopommi räjähti Omaghin kaupungissa surmaten lähes 30 ihmistä.

Saksan pitkäaikaisen liittokanslerin Helmut Kohlin poliittinen ura päättyi syyskuussa, kun sosiaalidemokraattien puolue SPD voitti liittopäivävaalit. Uuden hallituksen SPD muodosti yhdessä vihreiden kanssa, ja liittokansleriksi nousi SPD:n Gerhard Schröder.

Kosovon räjähdysaltis tilanne puhkesi avoimiksi taisteluiksi serbijoukkojen ja Kosovon albaanisissien välillä alkuvuodesta. Arvioiden mukaan ainakin 1 500 ihmistä sai surmansa yhteenotoissa ja jopa neljännesmiljoona Kosovon albaania joutui pakenemaan kodeistaan.

Kosovon kriisi kärjistyi äärimmilleen lokakuussa, kun sotilasliitto Nato uhkasi hyökätä Kosovossa olevia serbikohteita vastaan, jos Jugoslavia ei vedä joukkojaan Kosovosta ja aloita neuvotteluja kriisin ratkaisemiseksi Kosovon albaaniedustajien kanssa.

Ilmaiskujen uhan edessä Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic joutui taipumaan ja sitoutumaan amerikkalaisten välityksellä neuvoteltuun rauhansopimukseen. Sopimuksen toteuttamista valvomaan määrättiin Etyjin aseistamattomia tarkkailijoita. Rauhanponnisteluista huolimatta yhteenotot Kosovossa jatkuivat loppuvuodesta.

Demokratia nosti päätään Aasiassa

Demokratia nosti pikku hiljaa päätään Aasiassa, joka kärsi yhä rajun talouskriisin vaikutuksista.

Indonesiaa itsevaltiaan ottein 32 vuotta hallinnut presidentti Suharto joutui eroamaan virastaan toukokuussa pitkään jatkuneiden mielenosoitusten seurauksena. Rauhanomaisina alkaneet mielenosoitukset muuttuivat ajan mittaan mellakoiksi, joissa sai surmansa yli tuhat ihmistä.

Mielenosoitukset jatkuivat loppuvuoden ja Suhartoa kuulusteltiin talousrikoksista joulukuussa. Joulukuun alussa Indonesian parlamentti ilmoitti, että maassa pidetään ennenaikaiset kesäkuussa 1999.

Kambodzhassa pidettiin heinäkuussa parlamenttivaalit, joiden voittajaksi nousi hallitseva Kambodzhan kansanpuolue CPP. Oppositio syytti vaaleja vilpillisiksi, mutta pitkällisen kädenväännön jälkeen maan parlamentti hyväksyi CPP:n ja opposition Funcinpec-puolueen kokoomushallituksen.

Kambodzhaa 1970-luvulla verisesti hallinnut Pol Pot kuoli sydänkohtaukseen keväällä pienessä kylässä lähellä Thaimaan rajaa. Pol Pot eli Punaiset khmerit -sissijärjestön asettamassa kotiarestissa ennen kuolemaansa.

Malesiassa järjestettiin pitkin syksyä harvoin nähtyjä joukkokokouksia, kun hallitusta vastustavat mielenosoittajat vaativat pääministeri Mahathir Mohamadin eroa ja varapääministeri Anwar Ibrahimin vapauttamista. Anwar pidätettiin elokuussa sisäisen turvallisuuslain nojalla epäiltynä sukupuolirikoksista ja valtiopetoksesta.

Intia ja Pakistan saivat niskoilleen ankaran arvosteluryöpyn sen jälkeen, kun molemmat olivat maailman vastalauseista huolimatta tehneet ydinkokeiden sarjan. Intia aloitti koesarjan toukokuun puolivälissä räjäyttämällä kahdessa osassa yhteensä viisi ydinlatausta. Pakistan seurasi pian perässä kuudella latauksella.

Myrskyjä ja tulvia

Keski-Amerikkaa riepotteli loppuvuodesta hirmumyrsky Mitch, joka surmasi tuhansia ihmisiä ja jonka aiheuttamat taloudelliset vahingot sinkosivat alueen kehityksen vuosikymmenien takaiselle tasolle. Pahiten myrsky koetteli Hondurasia ja Nicaraguaa, mutta myös Salvador ja Guatemala saivat tuta rajuilman tuhovoiman.

Viranomaisten mukaan myrskyssä ja sen aiheuttamissa tulvissa kuoli yli 9 000 ihmistä; se huuhtoi mukanaan siltoja ja teitä sekä tuhosi kokonaisia kaupunkeja.

Lukuisat maat ilmoittivat antavansa anteeksi pahiten myrskystä kärsineiden maiden lainoja, ja apua virtasi Keski-Amerikkaan. Hätäavun toimittaminen myrskyn ja tulvien uhreille oli kuitenkin vaikeaa yhteiskunnan perusrakenteiden tuhouduttua lähes kokonaan.

Kiinaa vaivasivat rajut tulvat, joissa kuoli yli 3 000 ihmistä. Kaatosateiden aiheuttamissa tulvissa oli lukuisia huippuja, jotka uhkasivat vuorotellen Jangtsejoen yläjuoksun kaupunkeja. Vesi peitti pahimmillaan yli 20 miljoonaa hehtaaria maata alleen ja yli 15 miljoonaa ihmistä jouduttiin evakuoimaan tulvavesien tieltä. Taloudellisten menetysten arvioidaan nousevan yli 100 miljardiin markkaan.

Ruotsia järkytti lokakuun lopussa tuhoisa diskopalo, jossa sai surmansa yli 60 nuorta, suurin osa heistä maahanmuuttajia. Sveitsiläinen matkustajakone syöksyi syyskuussa mereen Kanadan itärannikolla ja kaikki koneessa olleet 229 matkustajaa ja miehistön jäsentä menehtyivät.

Oikeudellisia ongelmia

Loppuvuodesta seurattiin suurella mielenkiinnolla useitakin käänteentekeviä oikeustapauksia. Britannian korkein oikeusaste eli ylähuoneen lakilordit katsoivat marraskuussa, ettei Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet nauti elinikäisenä senaattorina syytesuojaa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International piti päätöstä historiallisena, sillä se antoi mahdollisuudet syytteen nostamiselle Pinochetia vastaan hänen hallintokaudellaan tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista.

Joulukuussa lakilordien ratkaisu päätettiin kuitenkin ottaa uudelleen käsiteltäväksi, sillä yhtä viidestä lakilordista pidettiin jäävinä asian käsittelyyn hänen Amnesty-yhteyksiensä vuoksi.

Myös kurdijärjestö PKK:n johtaja Abdullah Öcalanin marraskuinen pidätys Roomassa on aiheuttanut päättäjille päänvaivaa. Italia pidätti Öcalanin Saksan antaman kansainvälisen pidätysmääräyksen nojalla.

Italian ällistykseksi Saksa ei kuitenkaan halunnut Öcalania luovutettavaksi Saksaan, eikä häntä Italian lakien mukaan voida luovuttaa myöskään Turkkiin, koska maassa on voimassa kuolemanrangaistus. Joulukuussa italialainen vetoomustuomioistuin vapautti kotiarestissa olleen Öcalanin, jota Turkki pitää terroristina.

EU on monien muiden tahojen lailla vaatinut Öcalanin asettamista kansainvälisen tuomioistuimen eteen.

Kaikkiaan 120 maata päätti heinäkuussa Roomassa perustaa kansainvälisen tuomioistuimen, joka käsittelisi sotarikosten lisäksi myös ihmisoikeusrikoksia. Yhdysvaltojen asettuminen vastustamaan pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista tuli kokoukselle suurena takaiskuna.

STT-IA
31.12.1998


ULKOMAAT -SIVULLE