Tuloveroasteikko lievenee vuoden alusta



Ennakonperintä päästään aloittamaan jo tammikuun alusta vuoden 1999 veroperusteiden mukaisesti, sillä veroasteikosta päätettiin viime kesänä. Tuloveroasteikon kaikkien luokkien tulorajoja korotetaan 2 prosentilla.


Marginaaliveroprosentteja alennetaan ylintä lukuunottamatta 0,5 prosenttiyksiköllä. Kaikkiaan tuloverotus kevenee 3,8 miljardilla markalla.

Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroprosentti pysyvät ennallaan. Progressiivinen tuloveroasteikko vuodelle 1999 on seuraava:

  • Verotettava ansiotulo 47 000-63 000 markkaa, vero alarajan kohdalla 50 markkaa ja vero alarajan ylittävästä tulon osasta 5,5 prosenttia.

  • Verotettava ansiotulo 63 000-80 000 markkaa, vero alarajan kohdalla 930 markkaa ja vero alarajan ylittävästä tulon osasta 15,5 prosenttia.

  • Verotettava ansiotulo 80 000-112 000 markkaa, vero alarajan kohdalla 3 565 markkaa ja vero alarajan ylittävästä tulon osasta 19,5 prosenttia.

  • Verotettava ansiotulo 112 000-176 000 markkaa, vero alarajan kohdalla 9 805 markkaa ja vero alarajan ylittävästä tulon osasta 25,5 prosenttia.

  • Verotettava ansiotulo 176 000-312 000 markkaa, vero alarajan kohdalla 26 125 markkaa ja vero alarajan ylittävästä tulon osasta 31,5 prosenttia.

  • Verotettava ansiotulo yli 312 000 markkaa, vero alarajan kohdalla 68 965 markkaa ja vero alarajan ylittävästä tulon osasta 38 prosenttia.

Työmatkavähennyksen yläraja nousee

Vuoden alusta verotuksen vähennyksiin tulee muutoksia.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärä nousee 5 500 markasta 8 600 markkaan. Vähennys alkaa pienentyä entisen 43 000 markan sijasta 75 000 markkaa ylittävältä tulon osalta. Pienennys on entisen 2 prosentin sijasta 3 prosenttia mainitun määrän ylimenevästä osuudesta.

Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 800 markasta 2 100 markkaan. Työmatkakustannusten verovähennysoikeuden ylärajaa korotetaan 3 000 markalla eli 23 000 markkaan.

Samalla työttömän työnhakijan matkakustannusten 3 000 markan omavastuuosuutta pienennetään 270 markalla jokaiselta täydeltä työttömyyskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 540 markkaa.

Verotettavan luovutusvoiton määrää laskettaessa sovellettava niin sanottu hankintameno-olettama muuttuu. Hankintameno-olettama on 20 prosenttia omaisuuden luovutushinnasta, ja jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, 50 prosenttia luovutushinnasta.

Lisäksi tarkistetaan osakkeiden hankinta-ajankohdan määrittämistä eräissä yritysmuodon muutostilanteissa.

Osingon pääomatulo-osuuden laskentaan tehdään rakenteellinen muutos, jolla ei ole olennaista vaikutusta osinkojen verotukseen.

Osakaslainaa koskevia säännöksiä sovelletaan luonnollisen henkilön verovuonna osakeyhtiöstä nostamaan ja verovuoden päättyessä maksamatta olevaan rahalainaan, jos verovelvollinen tai hänen perheenjäsenensä omistavat vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista. Osakaslaina katsotaan lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi.

Takaisinmaksuvuonna verovelvollisella on oikeus vähentää maksamansa määrä pääomatuloistaan, jos laina maksetaan viimeistään viidentenä vuonna nostovuoden jälkeen.

Osakaslainaa koskevia säännöksiä sovelletaan jo verovuodesta 1998 alkaen niihin osakaslainoihin, jotka on otettu 3.4.1998 tai sen jälkeen.

Poistoprosentteihin alennuksia

Elinkeinoverotuksessa tulee muutoksia poistoihin. Irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksestä tehtävän poiston enimmäismäärä alenee 30 prosentista 25 prosenttiin.

Myös ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton poistoprosentit alenevat. Arvoltaan vähäisten käyttöomaisuushankintojen hankintameno saadaan vähentää kokonaisuudessaan jo sinä verovuonna, jonka aikana käyttöomaisuus on otettu käyttöön.

Eläkesäätiön kirjanpidossaan tekemä sijoitusomaisuuden arvonkorotus on veronalaista tuloa vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

Peiteltyyn osinkoon kohdistuva kahdenkertainen verotus poistetaan siten, että peitellyn osingon saajalle myönnetään hyvitys yhtiön maksamasta verosta.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saama peitelty osinko on nykyiseen tapaan aina ansiotuloa. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.

Kiinteistövero kiristyy

Kunnat voivat periä vuoden alusta entistä korkeampaa kiinteistöveroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,20-1,00 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,10-0,50. Entiset enimmäismäärät olivat 0,20 ja 0,10 prosenttiyksikköä alemmat.

Muiden asuinrakennusten, esimerkiksi kesäasuntojen, veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Korotus on 0,10 prosenttiyksikköä.

Voimalaitosrakennusten veroprosentti on enintään 1,40 ja ydinvoimalaitosrakennusten enintään 2,20. Entiset vastaavat prosentit olivat 1,00 ja 1,80.

STT-IA
31.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE