Ranskan ay-johtaja: 35 tunnin työviikko voi luoda yli miljoona työpaikkaa



Ranskan suurimman palkansaajajärjestön CFDT:n neuvottelupäällikkö Gilbert Fournier arvioi, että Ranska pystyy 35 tuntiin lyhennetyllä työviikollaan luomaan ennustetut 700 000 uutta työpaikkaa.


Työajan lyhennyksellä on syyskuun jälkeen luotu uusia työpaikkoja 35 000, ja samalla noin 19 000 työntekijän irtisanomiselta on vältytty.

- Nyt näyttäisi olevan mahdollista jopa saavuttaa 1,2 miljoonan työpaikan tavoite, yhtenä maansa parhaista työaikakysymysten asiantuntijoista pidetty Fournier lupailee.

Ranskassa valtio myöntää yrityksille 6-7 prosentin tukea sosiaalimaksujen kautta, jos ne työllistävät uutta väkeä työaikaa lyhentämällä.

Helsingissä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työaikaseminaarissa puhuneen Fournierin mukaan ennusteita on nostettu, koska työllistämisen epäsuorat hyödyt parantavat maan talouskehitystä.

- Samalla kun työttömyyskorvausmenot laskevat, taloudellinen kasvu vauhdittuu lisääntyneen työn ja uusien työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen, verojen ja kulutuksen kautta.

Työministeriön Ranskan pankilla teettämä tutkimus on arvioinut uusia työpaikkoja syntyvän 700 000 vuoteen 2000 mennessä.

Aiemman, Ranskan taloussuhdanteiden tutkimuskeskuksen OFCE:n mukaan työllisyysvaikutus olisi 1,1 prosenttia eli 450 000 työpaikkaa. Yksi tuoreimmista ennusteista puhuu jo 1,2 miljoonasta.

Laajempi laki neuvoteltavana

Tällä hetkellä 300 000 palkansaajaa työskentelee yrityksissä, joissa noudatetaan 32-35 tunnin viikkotyöaikaa. Sopimuksia on tehty 3 700 yrityksessä.

Uudistuksen tavoite on vähentää yleistä työaikaa 10-15 prosentilla vuodesta 2000 alkaen. Nykyisen lain mukaan yritykset voivat vapaaehtoisesti siirtyä 35 tunnin työaikaan.

Jotta työnantaja saisi valtion tuen, sen on vähennettävä työaikoja 10-15 prosentilla ja samalla lisättävä työvoimaansa 10 prosentilla. Parhaillaan neuvotellaan uudesta ns. Aubry-laista, joka muuttaisi 35 tunnin viikkotyöajan vuoden 2000 alusta koskemaan yli 20 työntekijän yrityksiä ja vuonna 2002 myös pienempiä.

120 000 nuorta työllistetty eläkejärjestelyin

Ranska soveltaa samalla useita muita työllistämiskeinoja. Nuoria työttömiä on Fournierin mukaan työllistetty kahden vuoden aikana 120 000 lähinnä eläkejärjestelyjen avulla. Yleinen eläkeikäraja on Ranskassa 60 vuotta. Myös 40 vuotta työssä olleet pääsevät eläkkeelle.

- Päästämällä suuria ikäluokkia eläkkeelle jo nyt estetään yhtäaikainen ryntäys kymmenen vuoden kuluttua, Fournier neuvoo.

Ranskan työttömyysaste on runsaat 11 prosenttia, ja työttömiä on yli 3 miljoonaa.

Suomessa yritystuista ei ole edes keskusteltu

Suomessa 35 tunnin työaikaa ajanut STTK:n puheenjohtaja puheenjohtaja Esa Swanljung (SDP) korosti, että kuten Ranskassa, STTK:ssakaan ei pyritä lyhentämään viikkotyöaikaa kirjaimellisesti 35 tuntiin viikossa.

- Työajan lyhentäminen voidaan tehdä vuositasolla ja monella eri tavalla, riippuen yrityksen ja työntekijän omista tarpeista. Työajan yleinen lyhentäminen on Swanljungin mukaan hyvin monimutkainen asia, ja se voidaan rakentaa hyvin monenlaista osasista.

- Suomessa ei olla vielä edes keskusteltu siitä, millaisia tukia maksettaisiin työnantajille, jotka suostuvat uusiin työaikajärjestelyihin.

- Yrityksille tarjottavien porkkanoiden -esimerkiksi työllistämisvaroista otettavien- lisäksi muita edellytyksiä työajan lyhentämiselle ovat Swanljungin mukaan sekä SAK:n että STTK:n vahva tuki hankkeelle.

Suomessa Akava ei ole innostunut yleistä 35 tunnin työajan lyhentämisestä. Ranskassa CFDT on kuitenkin saanut houkuteltua omat ylemmät toimihenkilönsä mukaan 13 ylimääräisellä vapaapäivällä.

Raataminen yltäkylläisyyden keskellä on mieletöntä

Työttömyyden hoitoon tarjotaan Suomessakin yhä enemmän veroratkaisuja. Uusiin työaikaratkaisuihin perehtyneen kansanedustaja Osmo Soininvaaran (vihr) mukaan myös työnantajamaksuja voitaisiin porrastaa siten, että matalapalkka-alojenkin kannattaisi työllistää ihmisiä.

- Suomesta on poistettu vähemmän erikoistunut aputyövoima. Esimerkiksi rakennuksilla on työvoimapula samalla kun rakentajat ovat työttöminä, Soininvaara kummasteli.

Soininvaara korosti sitä, että eri alat ovat työaikakysymyksissä erilaisessa asemassa riippuen siitä minkälaisilla markkinoilla ne toimivat.
- Esimerkiksi Suomi ei kuitenkaan ole työllistänyt palvelualoilla, toisin kuin Ranska.

Soininvaara katsoi, että vaikka työajan lyhentämisellä ei saataisikaan merkittävästi parannettua työllisyyttä, sen suurin hyöty olisi ihmisten elämän laadun parantamisessa.

- Kukaan ei sata vuotta sitten olisi voinut kuvitella, että vaikka tuottavuus on monikymmenkertaistunut ja ihmiset elävät vauraudessa, työntekijät silti raatavat uupuneina ylitöissä ilman vapaa-aikaa, Soininvaara ihmetteli.

Kansantalouden BKT:n muutaman prosentin lasku ei Soininvaaran mielestä tuntuisi yksittäisen ihmisen taloudessa juuri mitenkään verrattuna siihen elämän laadun paranemiseen mitä vapaa-ajan lisäämisellä voitaisiin saavuttaa.

STT-IA
4.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE