 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Euromaiden yhteinen rahapolitiikka on korkopäätöstä vaille valmisEKP valitsi lavean rahan määrän politiikkansa mittariksi
Euroon ensi vuoden alusta liittyvät maat saavat pikkuhiljaa yhteisen rahapolitiikkansa osaset kootuksi. Eniten julkisuudessa on kiinnostusta ja kannunvalantaa herättänyt 11 euromaan yhteinen korkotaso, josta vielä tiistaina ei tehty päätöstä.Korkoihin EKP:n neuvosto palaa seuraavassa kokouksessaan 22. joulukuuta. Tiistaina Frankfurtissa koolla ollut Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättävä neuvosto asetti ns. M3-rahan eli lavean rahan määrän viitearvoksi 4,5 prosenttia. Neuvostoon kuuluva Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala korosti, että kyseessä on nimenomaan viitearvo, josta poikkeaminen ei laukaise esimerkiksi korkojen korotusta tai alentamista. Vanhalan mukaan kansallisissa keskuspankeissa loppuvuosi kuluu useiden teknisten asioiden selvittämisessä ennen kuin yhteinen rahapolitiikka pääsee liikkeelle. EKP:n neuvoston kokousten aikataulutkin alkavat vuoden loppua kohti venyä, kun asialistalla on useita teknisluonteisia asioita.
Suomessa eduskunta on toivonut kuulevansa
istuntosalissa suoraan Suomen Pankin
pääjohtajalta kommentteja EKP:n rahapolitiikasta.
Vanhalan mukaan hänelle ja keskuspankille sopii
mikä tahansa menettelytapa.
Saksa ylivoimaisesti suurin EKP:ssaEuroopan keskuspankin neuvostoon kuuluvat 11 euromaan keskuspankkien pääjohtajat. Tiistain kokoukseen osallistuivat myös neljän EU-maan keskuspankin pääjohtajat, jotka eivät ensi vuonna tule mukaan yhteiseen rahaliittoon.EU:n komissio on laskenut kunkin 15 EU-maan keskuspankin pääoman EKP:ssä, jos kaikki maat olisivat mukana. Laskun jakoperusteena on käytetty kunkin maan bruttokansantuotetta. Tällä perusteella Suomen Pankin osuus EKP:n yhteisestä pääomasta on 1,39 prosenttia. Suurimmalla eli 24,5 prosentin osuudella on mukana Saksan keskuspankki, Ranskan osuus on 16,8 prosenttia ja Italian 14,8 prosenttia.
EKP huolissaan kotimaisesta kysynnästäRahapolitiikkansa taustaksi EKP:n neuvosto pohti tiistaisessa tapaamisessaan euroalueen yleisiä talousnäkymiä. Pääjohtaja Wim Duisenberg sanoi tiedotustilaisuudessa, että EKP on huolissaan euroalueen maiden kotimaisen kysynnän suunnasta.Duisenbergin mukaan maailmanlaajuisesta kehityksestä huolimatta kaikkien talousennusteiden merkittävin riski on kotimaisen kysynnän heikkeneminen ja tämän takia taantumariski on edelleen olemassa. EKP onkin päättänyt tukea vakaata rahapolitiikkaa ja pankki on asettanut tavoitteekseen yhdenmukaistetun kuluttajahintainflaation pitämisen alle kahdessa prosentissa. Euroopan tilastoviraston tiistaina julkaisemien uusimpien lukujen mukaan 11 euromaan inflaatio oli lokakuussa 1,0 prosenttia ja 15 EU-maassa 1,1 prosenttia.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE