Viikon EMU-uutiset lyhyesti

EU varautuu euron väärentäjiin

Hanke sisältyy EU:n sisä- ja oikeusministereiden torstaina Brysselissä hyväksymään toimintasuunnitelmaan yhteistyöstä mm. oikeus- ja poliisiasioissa.

Ajankohtainen huolenaihe EU:ssa on, pätevätkö jäsenmaiden rahanväärentämistä koskevat lait myös euroseteleiden ja -kolikoiden väärentäjiin. Jos laeissa löytyy aukkoja, asian korjaamisella alkaa olla kiire, sillä uudet setelit ja kolikot otetaan käyttöön vuoden 2002 alussa.

Väärentäjien on pelätty lähtevän liikkeelle heti silloin, kun uudet setelit ja kolikot ovat vielä kaikille outoja ja riskin väärennösten paljastumiseen voi kuvitella olevan tavanomaista pienempi.

Niinistö: Koronlasku luottamuksen osoitus

Hän ei luvannut koronlaskun seurauksena valtion taloudenpidossa muutoksia tai lisäsatsauksia työllisyyden hoitamiseen.
- Tämä kyllä edistää talouskehitystämme yleensä, ja työllisyyttä sen myötä, Niinistö sanoi.

Niinistö torjui käsityksen, että keskuspankkien päätökseen olisivat vaikuttaneet useiden EU-maiden pääministerien syksyn mittaan esittämät toiveet koronlaskusta.
- En usko, että lausunnoilla on ollut vaikutusta. EKP säilyttää kyllä täyden itsenäisyyden, Niinistö sanoi.

Niinistön luona vieraillut Ruotsin maltillisen kokoomuspuolueen puheenjohtaja Carl Bildt totesi, että euromaiden koronlasku lisää entisestään paineita Ruotsin EMU-jäsenyydelle.

- Jo entuudestaan tiesimme, että Ruotsi saa korkeamman korkotason kuin euroalue, kysymys oli vain siitä ovatko korot selvästi korkeammat vai vain vähän. Nyt korkoero on Ruotsin ja euroalueen välillä 0,6 prosenttiyksikköä, joka on jo merkittävä ero, Bildt totesi.

Bildt sanoi pelkäävänsä, että EMU-päätöstään panttaava Ruotsi on jo jäänyt valmisteluissaan EU-maista viimeiseksi. Korkeammat korot ja valuutan epävakaus luovat ruotsalaisille yrityksille heikommat kilpailuedellytykset kuin suomalaisille, hän sanoi.

Niinistö lisäsi, ettei koronlasku hänen mielestään aiheuta ylikuumentumisen vaaraa euroalueella.
- Nämä puheet ylikuumentumisesta voisi jo unohtaa. Me taidamme Suomessa olla jo taantumassa ylikuumentumisen suhteen, Niinistö muotoili.

Vartia: Riippumaton keskuspankki tärkeää pienelle maalle

Vastaus Vartian toiveeseen tuli pian hänen puheenvuoronsa jälkeen, sillä euromaiden keskuspankit laskivat yhteisrintamassa ohjauskorkojaan torstaina iltapäivällä.

Ennen korkoratkaisuja puhunut Vartia arvioi Euroopan tulevan ohjauskoron asettuvan Suomen ja Saksan korkojen tasolle. Vielä tuolloin oltiin noin 3,5 prosentissa.

Vartian mukaan on toivottavaa, että korko voi laskea tästäkin, jos kansainväliset kriisit vaikuttavat oletettua enemmän Euroopan talouskasvuun.

Hän piti tätä myös todennäköisenä, vaikka aiemmin painetussa Etlan suhdanne-ennusteessa EKP:n arvioitiin olevan aluksi varovainen korkoliikkeissään, koska se haluaa lähteä liikkeelle tiukkana inflaation vastustajana.

Lisäksi Vartia korosti EKP:n riippumattomuuden tärkeyttä Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Hänen mukaansa riippumaton keskuspankki voi tarkastella koko alueen talousnäkymiä ja tehdä ratkaisut kokonaisarvion pohjalta.

Jos sananvalta olisi suurten maiden pää- ja valtiovarainministereillä, Vartian mukaan vaarana olisi, että ne tarkastelisivat tilannetta vain oman maansa kannalta.

Vartian mukaan kokonaisvaltainen tilannearvio on tärkeää, koska maiden talouskehityksessä tulee olemaan eroja myös euroaikana.

Saksa ja Ranska haluavat yhtenäistää verotuksen euroalueella

Liittokansleri Gerhard Schröder, presidentti Jacques Chirac ja pääministeri Lionel Jospin päättivät tiistaina kaksipäiväisen huipputapaamisensa Potsdamissa.

Yhteisessä julkilausumassaan he ilmoittivat tavoitteekseen verotuksen yhtenäistämisen - etenkin rahaliittoon liittyvissä 11 maassa - sekä "aidon eurooppalaisen sosiaalimallin" rakentamisen.

Työttömyyden torjunnalle on myös annettava keskeinen sija eurooppalaisessa politiikassa: rahaliittoon kuuluvaa vakaussopimusta olisi täydennettävä yhteiseurooppalaisella työllisyyssopimuksella.

Julkilausuman mukaan Euroopan hallitusten olisi julkistettava sitovat tavoitteet uusien työpaikkojen luomiseksi. Etusijalla olisivat nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja naiset. Julkilausuma sisältää ehdotuksia kansainvälisten rahoitus- ja valuuttajärjestelmien uudistamiseksi.

Saksa ja Ranska haluavat lisätä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n painoarvoa perustamalla sen yhteyteen "valtiovarainministerien neuvoston". Maat myös lisäisivät kansainvälisen finanssijärjestelmän, ja aivan erityisesti veroparatiisien valvontaa.

Schröder, Chirac ja Jospin ovat yhtä mieltä siitä, että Saksan ja Ranskan suhteet on saatava uuteen kukoistukseen koko Euroopan kehityksen hyväksi.

Saksa sai Ranskalta ymmärtämystä toiveelleen, että Saksan rahoitusosuutta EU:n budjetista olisi pienennettävä nykyisestä.

Saksa on EU:n suurin nettomaksaja: se maksaa budjettiin 20 miljardia D-markkaa enemmän kuin saa sieltä takaisin. Järjestelmää ei voida muuttaa ilman unionin kaikkien jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

Duisenberg: Euroalueen talouskasvu hidastuu

Tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan Euroopan talous- ja rahaliittoon EMU:un liittyvien maiden alueella vajaat kolme prosenttia. Vuonna 1999 kasvu hidastuu, Duisenberg sanoi.

Duisenbergin mukaan merkittävin riski kaikille ennusteille on siinä, vaikuttavatko maailmantalouden kehityssuunnat negatiivisesti luottamukseen ja sitä mukaan kotimaiseen kysyntään euroalueella.

Inflaatio pysyttelee euroalueella kahden prosentin alapuolella lähitulevaisuudessa, Duisenberg totesi.

EKP:n neuvosto ei tehnyt korkopäätöstä

Sen sijaan neuvosto päätti, kuten oli ennakkoon jo odotettukin, laajan rahan määrää koskevista tavoitteistaan sekä yhdenmukaistetusta inflaatiotavoitteestaan. Neuvosto päätti, että euroalueella yhdenmukaistettu inflaatio pyritään pitämään alle 2 prosentissa.

Ruotsin EMU-kanta selville ennen vuotta 2001?

Lindh totesi, ettei kansanäänestystä EMU-jäsenyydestä ehditä järjestää ensi kesäkuussa pidettävien EU:n parlamenttivaalien yhteydessä.

- Päätöksen tekeminen ennen Ruotsin EU-puheenjohtajuutta saattaisi olla hyvä ajatus, vaikkei se välttämätöntä olekaan, Lindh sanoi ruotsalaisille valtiopäivätoimittajille.

Ulkoministeri ei halunnut vielä tässä vaiheessa ottaa itse kantaa EMU:n puolesta tai sitä vastaan.
- Haluan ensin paneutua asiaan paremmin. En usko, että puoluejohdon yksittäisten edustajien omien kantojen esittely on hyödyllistä, hän arvioi.

Koonnut: IA
3.12.1998