Euroalueen G7-maiden tukirooli herätti hämmennystä

Euromaat sopivat yhteisestä edustautumisesta



Yhdentoista euroalueen maan valtiovarainministerit pääsivät tiistaina Brysselissä sopuun siitä, miten yhteisvaluutta-alueen edustus järjestetään rikkaiden teollisuusmaiden G7-ryhmässä ja eräissä kansainvälisissä talouselimissä.


Euroaluetta edustaa EU:n kulloinenkin EU:n puheenjohtajamaa, jos se on mukana yhteisvaluutta-alueessa. Muussa tapauksessa edustus siirtyy seuraavaksi puheenjohtajavuorossa olevalle euromaalle.

EU-maista yhteisvaluutta-alueen ulkopuolelle ovat tässä vaiheessa jääneet vain Britannia, Ruotsi, Tanska ja Kreikka.

Järjestely merkitsee sitä, että Suomen valtiovarainministeri käyttää euroalueen ääntä G7-ryhmän valtiovarainministereiden kokouksessa ensi vuoden loppupuoliskolla, kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa.

Euroalueen maiden on saatava järjestelylle vielä EU:n ulkopuolisten G7-ryhmän maiden eli Yhdysvaltojen, Kanadan ja Japanin hyväksyminen.

Valtiovarainministerit sopivat myös siitä, että EU:n komissio saa oman edustajansa euroalueen delegaatioon G7-ryhmän kokouksiin. Toistaiseksi on auki, minkä tasoinen edustus komissiosta tulee. EU:n komissiossa on lähdetty siitä, että sen oma asia on päättää siitä, onko edustajana komissaari tai riittääkö virkamiestason edustus.

Komission mukaantuloa koskeva ratkaisu oli kompromissi. G7-ryhmässä olevat euromaat Saksa, Ranska ja Italia olivat alun perin sitä mieltä, että niiden läsnäolon lisäksi komission erillistä edustajaa ei tarvittaisi.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) ei ollut täysin tyytyväinen ratkaisuun, vaikka Suomi sai läpi tavoitteensa siitä, että pienetkin euromaat voivat kukin vuorollaan edustaa koko euroaluetta kansainvälisillä foorumeilla.

- En koe tätä Suomelle suurena voittona, mutta euroalueelle tämä on asiallinen järjestys, Niinistö totesi.

Puhuuko euroalue vai isot jäsenmaat?

- Voi kysyä, kuinka paljon tällainen järjestely tukee sitä ajattelua, että euroalue puhuu omasta puolestaan, ja on itsenäinen, selvästi jäsenmaistaan erottuva talousalue, Niinistö sanoi.

Suomen puheenjohtajakaudella tällaisena "päällystakkina" saattaisi toimia Saksa, jonka kausi EU:n puheenjohtajana päättyy silloin, kun Suomi aloittaa sen ensi heinäkuussa.

Tällainen tukijärjestely on kaavailtu siirtymäkauden kestäväksi ja tarkoituksena on varmistaa jatkuvuutta euroalueen edustamisessa. G7-ryhmän valtiovarainministerit kokoontuvat normaalisti vain yhden kerran puolivuotiskauden aikana.

Niinistö esitti ministereiden kokouksessa omat epäilynsä järjestelystä. Hän totesi, että Saksan, Ranskan ja Italian tukirooli voi aiheuttaa "hivenen ongelmaa" vaikutelmansa vuoksi.

Niinistö korosti myös, että siirtymäkaudelle pitää sopia selvä takaraja. Tiistaina asiasta ei hänen mukaansa vielä sovittu.

STT-IA
4.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE