 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uskontojen välinen juopa suuri uhka Indonesialle
Muslimien ja kristittyjen väliset veriset kahakat ovat nostaneet jälleen esiin Indonesiassa vuosisatoja vanhat uskonnolliset kiistat. Eri uskontokuntien keskinäinen juopa on uinunut muslimienemmistöisessä maassa pitkään pinnan alla. Nyt asiantuntijat pelkäävät, että uskontokuntien erimielisyydet voivat nousta saarivaltion keskeiseksi ongelmaksi.Indonesian runsaan 200 miljoonan väestöstä noin 90 prosenttia on muslimeja. Luku merkitsee sitä, että Indonesia on väkiluvultaan suurin islamilainen maa maailmassa. Siellä elää kuitenkin suurehkoja ryhmiä, jotka tunnustavat muita uskontoja. Presidentti Suharton kovaotteisella valtakaudella uskonnolliset kiistat pidettiin tiukasti kurissa. Suharon hallinto kuvasi usein itseään uskonnollisen suvaitsevaisuuden malliesimerkiksi. Nyt kun Suharton valtaa pönkittäneen armeijan maine on murtunut, uskonnolliset kiistat ovat pulpahtaneet jälleen pinnalle. - Ihmisten uskonnollinen lojaliteetti on paljon vahvempi kuin esimerkiksi kiinnittyminen etniseen ryhmään. Siksi myös uskonnollinen väkivalta on rajumpaa, sanoo riippumaton poliittinen tarkkailija Soedjati Djiwandono.
Moskeijat palavat, kirkot käryävätIndonesian pääsaarella Jaavalla muslimit ovat ylivoimaisena enemmistönä. Viereinen turistisaari Bali on kuitenkin hindulainen. Indonesiassa asuu myös buddhalaisia, ja monet syrjäisemmistä alueista, kuten esimerkiksi Itä-Timor, ovat kristittyjä. Muslimien jälkeen suurin uskonnollinen ryhmä ovatkin kristityt, joita on yhdeksän prosenttia väestöstä. Runsaat kaksi viikkoa sitten 13 ihmistä sai surmansa muslimien ja kristittyjen kahakoissa pääkaupungissa Jakartassa. Maanantaina riehuvat väkijoukot tiukkasivat tuleen useita moskeijoita Länsi-Timorin suurimassa kaupungissa Kupangissa, ja torstaina moskeijat paloivat Borneolla. Viime vuosina Indonesiassa on poltettu myös satoja kristittyjen kirkkoja. Uskonnolliset johtajat ovat vedonneet rauhan puolesta. Samalla eräät epäilevät, että tuoreimpien väkivaltaisuuksien takana ovat muut kuin uskonnolliset vaikuttimet. - Ne järjestettiin Jakartasta käsin. Tiedän jopa, kuka oli väkivallan takana, mutta en halua mainita nimiä, sanoi maltillinen muslimijohtaja Abdurrahman Wahid uutistoimisto Reutersille. - Monet ryhmät haluavat ajaa poliittisia etujaan viimeaikaisen yhteiskunnallisen ja talouskriisin avulla, hän jatkoi. Wahidin mukaan uskonnolliset kiistat vain pahenevat, mikäli talouskriisi jatkuu. Hän uskoo kuitenkin, että tilanne paranee muutaman vuoden sisällä. Talouden syöksykierre on ajanut yhä useammat indonesialaiset köyhyyteen, ja nykyisin noin 80 miljoonaa ihmistä joutuu tulemaan toimeen alle dollaria vastaavalla rahamäärällä päivässä. Samalla kasvaa kauna niitä kohtaan, joiden katsotaan selvinneen kriisistä vähällä. Syntipukeiksi ovat usein joutuneet kristityt, joista monet ovat kiinalaisia.
STT-JHL |
ULKOMAAT -SIVULLE